098

Elämä alkaa hiljalleen voittaa, ja kahden päivän tuska alkaa olla takana päin. Oli kyllä niin hirveä tila, että toivon ettei tule koskaan enää uudelleen. Meidän tallikaverilla on toistunut tämä sama juttu jokaisena kesänä, ja nyt vaan peukut ja varpaat ja kaikki muutkin pystyyn ettei minullakin tapahdu niin, huh!

Nyt pystyy jo makaamaan lähes kivuitta, ja päivällä mietin että voisin ottaa aurinkoa hetken. Auringolla oli kuitenkin joku tätä ideaa vastaan, ja se meni pilveen heti kun sain mukavan asennon tyynyjeni kanssa nurmikolta. Auringonotto jäi sitten siihen, ja pyhitinkin päivän miettiessä sopivaa puoliylläpitosopimusta (apua, mikä sana) Goldia varten.

Ja luitte aivan oikein, Goldi on löytänyt itselleen puoliylläpitäjän. Meidän tiimiin tulee uusi jäsen, ja samalla valitettavasti Riina ei enää jatka meidän tiimissämme. Minun on pakko saada joku puolittamaan suurempi osa kuluja, jos aion ikinä enää muuttaa pois vanhempien luota. Täällä en aio koko loppuelämääni viettää, joten joku systeemi oli tähän keksittävä. Goldista oli hetken aikaa hevostalli.netissä ilmoitus, joku sen sieltä saattoi huomatakin, mutta en halunnut pitää asiasta suurta meteliä sillä mikään pakkorako puoliylläpitäjän hankkimiselle ei ollut.

Saanen kuitenkin esitellä, timimme uusi jäsen Daniela! Daniela on tuttuni muuta kautta, ja tulin maininneeni hänele puoliylläpitäjän tarpeesta. Danielan nykyinen vuokraheppa on muuttamassa pidemmälle, joten Daniela ehdotti että hän voisi ottaa Goldista puolet itselleen. Vaikka kaverin kanssa ponin puolittamisesta olenkin kuullut kauhutarinoita, on itsellä aika turvallinen olo kun meidän ajatukset täsmäävät melko monissa asioissa. Loppuvaiheessa kuitenkin päätösvalta on itselläni, kun omistan ponin, molempien mielipiteet tottakai otetaan asioissa huomioon. Daniela aloittaa virallisesti heinäkuusta eteenpäin, mutta kesäkuussa hän käy avustamassa ponin kanssa niinä päivinä jolloin en itse pääse. Tehdään myös varmasti jonkin verran yhteisiä tallireissuja ainakin alussa, kun ollaan muutoinkin tekemisissä.

Tänään Daniela ratsasti, kun en ole itse vieläkään täysin kunnossa. Huomenna aion uhmata fysiikan lakeja ja koittaa mennä selkään - jos niska tuntuu siltä etten voi selkään mennä niin käyn edes juoksuttamassa. Daniela otti alussa aika paljon käyntiä, ja tunnusteli ponia. Pidettiin hackamore päässä tänään, eikä ollut satulaakaan haittaamassa painoapuja. Goldi alussa haahuili ihan miten sattuu ja keskittyi kaikkeen muuhun kuin olennaiseen, mutta vertyessään se kulki oikein mallikkaasti! Meni hieman liian matalaksi ja painavaksi edestä, mutta Daniela sai sen hyvin nostettua ylös. Laitettiin pieni kavalettikin kentälle, jota tytöt tulivat muutamaan otteeseen ravissa ja laukassa. Goldi oli niin hyväntuulisen oloinen, ja köhiminen on loppunut onneksi kokonaan.

Ratsastuksen jälkeen huuhdeltiin Goldi ihan läpimäräksi, ja talutettiin se takaisin laitumelle. Sillä oli hurjan kiire takaisin kavereiden luokse, että en ole varmaan koskaan nähnyt sitä niin innoissaan! Poni lähestulkoon steppasi vierellä ja säpsyili matkalla ihan hassuja asioita. Kun Daniela päästi sen irti, lähti tamma laukkaamaan kaverien luo jotka olivat laitumen metsikön takana - meidän laidun on siis lähes kahdeksan hehtaarin kokoinen, eli ei mikään ihan pieni. Siinä metsikköön juostessaan se joko liukastui tai törmäsi puuhun, ja sen seurauksena meni aika pahannäköisesti nurin. Se kuitenkin räpiköi ylös ja jatkoi normaalisti matkaansa, joten mitään pahempaa ei sattunut ja säikähdyksellä selvittiin. Tallikaveri oli lähdössä juuri samaa matkaa hakemaan omaansa, ja pyysin häntä tarkistamaan Goldin samalla reissulla. Ei tullut mitään näkyvää vammaa ainakaan, pieni naarmu etuseen mikä kuitenkin oli ihan pintahaava eikä kaivannut puhdistusta. Pitää huomenna vilkaista se läpi paremmin.