Esittelyssä uudet heppakaverit

Noniin, asiat ovat selviytyneet jokseenkin uuteen suuntaan.

Tomun kohdalla asia on minun osaltani aika taputeltu, omistaja hakee sen kotiin maanantaina tai tiistaina. Sen kanssa ollaan tosiaan lomailtu, olen käynyt sitä hoitamassa mutta liikutus on jätetty kokonaan sikseen. Hevonen itsessään vaikuttaa todella energiseltä ja turhautuu kun joutuu vain tarhailemaan, omistajallaan se pääsee sitten tarhaamaan laumassa ja voi keksiä vähän enemmän tekemistä johon purkaa energiaa. Täällä en ole sen kanssa viitsinyt edes irrallaan päästää kentälle irrottelemaan, kun varsinainen liikutus kiellettiin eläinlääkärin toimesta.

Minä olen löytänyt kaksi uutta hevosystävää, joiden parissa harrastus jatkuu. Toinen tamma on tuttu meidän Jäniksenlinnan ajoilta, jolloin se oli meidän kanssamme samalla itsehoitotallilla. Se on kuusivuotiaaksi kääntyvä suokkitamma, jota käyn liikuttamassa kerran viikossa että omistaja saa pitää vapaata tallilta. Se on hieman vahva, mutta oikein hyvällä mallilla ikäisekseen ja miellyttävä ratsastaa. Virtaa on kuin pienessä kylässä - eikä kävely todellakaan ole yksi lempijutuista! Martasta ei pääkuvaa enempää ole kuvia, mutta katsotaan jos saisin jonkun kaverin mukaan joku viikonloppu.

Toinen tamma on paint-risteytys, sekin kuusivuotias. Jotenkin näitä projekteja nyt tulee, kävin tässä välissä ratsastuskoulussa yhdellä irtotunnilla ja jestas, on se vaan niin erilaista ratsastaa valmiilla hevosella! Projektit on kuitenkin myös aivan valloittavia, ja niiden kanssa näkee kehityksen aivan erilailla joten tyytyväinen olen myös näin. Tämän tamman kanssa meillä on sopimus että maksan kiinteän kuukausimaksun, ja käyn sen verran kuin jaksan ja ehdin. En kuitenkaan ajele tallille kuin muutaman kerran viikossa, kun tämä asuu hieman pidemmällä. Sen kanssa saan toimia vapaasti ja harrastaa haluamiani lajeja, mutta tämä on huomattavasti ikäistään jäljellä koulutuksellisesti niin katsotaan mitä kaikkea sen kanssa tehdään. Vielä en tammaa niin kovin hyvin tunne, että osaisin sanoa sen kehityskelpoisuudesta enempää.

Tällä hetkellä se osaa kyllä kulkea oikeinpäin, ja tekee yllättävän hyvät siirtymiset ja se on erittäin herkkä. Kompastuskivenä on oikean tuntuman hyväksyminen, se jää helposti tyhjäksi edestä ja vetää herneen nenään pienimmästäkään paineesta. Tätä aletaan nyt työstämään, ja tänään jo saatiin ihan hyviäkin pätkiä aikaan. Milja oli mukana kuvaamassa, suuret kiitokset ihanista kuvista ja kädenjälkeen olen oikein tyytyväinen :)

Asiaa koskien Tomua

Tomuinfoa!

Tomu lähtee joulukuun lopussa takaisin omistajalleen, olosuhteiden pakottamana. Tähän ei liity minkäänlaista draamaa, eikä erimielisyyksiä.

Tomun liike oli alusta saakka ravissa hieman erikoinen. Se ei ontunut, eikä edes tahdittanut mutta oli hieman epäsymmetrinen takaa ja käytti takasiaan hieman "laiskasti". Emme huolestuneet asiasta enempää, vaan katsottiin mihin suuntaan se lähtee liikkumaan. Tomun kanssa ei siis todellakaan ole tehty asioita rankasti, varsinaista "työskentelyä" (eli ravia liinassa/ohjasajaen) on ollut max 10 minuuttia per päivä.

Huomattiin kuitenkin jokunen viikko takaperin että vaiva menee huonompaan suuntaan. Viimeisellä kerralla otettiin video, josta näkyy vaivan laatu omistajalle näytiksi ja sen jälkeen tein päätöksen ettei Tomun kanssa tehdä tällä saumaa enää töitä. Vaivahan voi oikeastaan johtua mistä vaan (irtopalat, kinnerongelmaa, selkäongelmia), mutta päällimmäisenä iän ja kasvuvaiheen huomioonottaen tuli minulle sekä tamman tarkastaneelle eläinlääkärille mieleen normaalia voimakkaammat kasvukivut.

Kun hevonen ei ole omani, eikä edes minulla ylläpidossa en sen hoidosta voi päättää itse. Sen omistaja saa päättää viekö tamman tutkimuksiin, ja jos vie niin minkälaisiin, mutta siihen en puutu sen enempää kuin kertomalla mielipiteeni asiasta. Tomun tallisopimus loppuu joulukuun lopussa, jolloin se näillä näkymin siirtyy takaisin omistajansa luokse.

Kysellä saa, ja haluaisin tähän vielä painottaa että tamman tilanne ei johdu omista toimistani vaan se on ollut piilevänä jo aiemmin. Tammaa ei oltu liikutettu sen omistajan luona tarhailua kummemmin, joten sielläkään ei voitu millään olla asiasta tietoisia.

Harmittaa toki, että yhteistyö loppui oikeastaan ennenkuin se alkoikaan - tosin on hyvä, että ongelma huomattiin heti ja siihen puututtiin välittömästi. Omat heppailukuviot ovat vielä hieman auki, mutta eivätköhän ne selviä ajallaan. Siihen saakka hoidan ja kävelytän Tomun eläinlääkärin ohjeiden mukaan niinkuin tähänkin saakka. Keskiviikkona ajellaan myös Goldia moikkaamaan ja katsomaan heidän koulutuntiaan. Siellä suunnalla siis kaikki aivan loistavasti :)

Postauksessa esiintyvistä kuvista kiitos Kiia Kuokka / tunturiharakka.net!

Ponin ensimmäinen kisakausi

Saatiin Danielan kanssa idea eräänä syyspäivänä pukea poni joulukuuseksi.

Tälläistä tänä vuonna, ja kuvasta puuttuu vielä kolme Nellan ja Goldin voittamaa ruusuketta. Ensi vuonna panokset kovenee kun luokat on ainakin osittain alueluokkia - mutta luotto on kova!

Maailman hienoin poni!