103

Perjantaina oli tarkoitus viettää kevyt palauttelupäivä valmennuksen jäljiltä, joka toteutuikin joissain osin. Meidän ihana tallinpitäjämme oli rakentanut juhannuksen kunniaksi niin kauniin juhannusesteen kentälle, etten voinut vastustaa kiusausta hypätä sitä pariin kertaan!

Mentiin Kaktun kanssa tallille, ja ratsastettiin vuoronperään. Näin ollen saatiin apua esteiden kanssa, Kaktu hyppäsi enemmänkin. Goldin kanssa keskityin lähinnä siihen, että se kulkisi rennosti ja oikeinpäin kaikissa askellajeissa. Nyt huomasin ensimmäistä kertaa sen, että sen laukka on huonontunut talven jäljiltä älyttömästi! Jouduin erääseen toiseen asiaan katsomaan ja laittamaan omia ratsastusvideoita näytille, ja niistä katselin menoa talven ajoilta. Karu palautus todellisuuteen, poni laukkaa niissä isommin ja rennommin, ja nimenomaan ylläpitää ja kantaa itsensä paljon paremmin. Tämä nyt tietenkin on suora seuraus sen kertyneestä kesämasusta, eihän meistä kukaan jaksa juosta maratonia jos on 50 kiloa ylimääräistä painoa. Olen myös hiljaisesti ihmetellyt miten poni talvella vaihtoi laukat paljon paremmin, mutta käsitin vasta perjantaina senkin olevan seuraus huonontuneesta kunnosta. Talvella kun ponin sai koottua ja laukkaamaan ylämäkeen paremmin sai se takaosankin paremmin alle, jolloin vaihdotkin tulivat kuin itsestään. Nyt kun se lässähtää alaspäin ja eteen, on laukanvaihdotkin vaikeammat saada tulemaan oikein.

Tämä on sellainen juttu, joka varmasti tulee korjaantumaan kunhan saadaan painoa alaspäin. Tuntuu hassulta jutella täällä blogissa näistä asioista, kun esimerkiksi ylläolevassa laukkakuvassa poni näyttää älyttömän hyvältä - eikä yhtään liian lihavalta! Kantaessaan itsensä se näyttää oikeasti ihan hyvältä, mutta tämä on silloin kun se liikkuu oikein. Jos se köpöttelee, tai seisoskelee paikoillaan roikkuu heinämaha pitkällä alhaalla.

Päivän treenissä se tuntui ihan hyvältä, laukkaa ei oikein jaksanut ylläpitää pidempiä aikoja mutta muilta osin se oli ihan miellyttävä. Ravissa oli vähän keskittymisvaikeuksia, mutta työskentelyn muistuessa mieleen tuli hyviäkin pätkiä esille. Mentiin ensin pari kertaa pieni vihreä pysty verkkana, jonka jälkeen tultiin sininen okseri pari kertaa niin että se meni hyvin. Lopetettiin hypyt siihen, ja loppuverkkoina laukkailin ja ravailin pyöreänä eteen. Pitkien loppukävelyjen kautta talliin ja laitumelle syömään. Poni on nykyään pihapiirissä, hieman köyhemmällä laitumella tämän ajan ennen kuin muutetaan uuteen talliin. Se on saanut kaverikseen täykkäriruunan ja tulee sen kanssa oikein hyvin toimeen. Laitumelta on niitetty suurin osa ruohosta pois, mutta sinne on jätetty sen verran ruokaa että saavat hyvin syödäkseen. Vieläkin maha turvottaa aika ajoin, mutta vähenemään päin. Enää ei kuitenkaan näytetä viimeisillään tiineeltä! Paljon on kuitenkin matkaa hyvään kuntoon, ja koitetaan alkaa kasvattaa lihaksiakin takaisin.

Tänään poni saa viettää juhannusvapaata, kun minä lähden mökkeilemään yhden yön yli. Se on vapaansa ansainnut, ja toisaalta niin olen minäkin! Huomenna palaillaan taas Vantaalle, ja ohjelmassa olisi oikeastaan kahden ponin ratsastusta. En olekaan täällä tainnut mainita, että yritän etsiä Goldin rinnalle toista ratsastettavaa nyt kun se siirtyy puoliylläpitoon. Toisaalta minulla kyllä olisi aikaa pitää se itsellänikin, mutta jos aion muuttaa koskaan enää pois vanhemmiltani olisi sen antaminen puoliksi pois joka tapauksessa pakollista. Näin ollen minulle jää kolmesti viikossa luppoaikaa käydä toisaalla ratsastamassa, ja nyt sain tarjouksen todella mielenkiintoisesta ponitammasta. Toivotaan, että sen kanssa lähtisi jonkunlainen diili pyörimään :)

Maanantaina me saadaan vieraileva ratsastaja selkään, kun Oona tulee puolen vuoden tauon jälkeen jälleen ponia ratsastamaan! Samalla reissulla kun käyn hakemassa Oonan käyn kurkkaamassa satula.comissa löytyisikö meille sieltä sovitettavaksi mitään kivoja satuloita. Sovituksessa ollut Presence ei sopinut meille malliltaan, se oli liian leveä ja siinä oli täysin säättömälle ponille aivan liian suuri säkätila. Etsinnät jatkuu, oma satula lähtee tänään sovitukseen mutta sitä en tietenkään voi myydä pois ennenkuin meille löytyy uusi satula joka sopii. Onneksi se menee sovitukseen tutulle, joten saadaan varmaan sovittua jonkunlainen kompromissi myyntiin mikäli se hänen hevoselleen sopii.

Hauskaa juhannusta vielä kaikille lukijoille!

102

 En olekaan muistanut enkä ehtinyt tänne vielä hehkuttaa, mutta alkuviikosta minulle avautui tilaisuus osallistua Antti Jurvasen valmennukseen tänään eli torstaina, meidän lähitallilla! Heini oli lukenut blogistani valmentajan puuttumisesta, ja ehdotti että osallistuttaisiin heidän kanssaan samalle tunnille. Olen ollut seuraamassa Antin valmennuksia aikaisemmin, ja olen tykännyt hänen valmennustyylistään paljon.

Koska minulla on mahdollisesti maailman paras työnantaja, mahdollistui valmennukseen osallistuminen myös keskellä päivää. Saatiin hoidettua asia niin, että menin aamulla tekemään pari tuntia töitä ja lähdin valmennukseen, jonka jälkeen palasin takaisin töihin. Koko reissussa meni kuitenkin yli kolme tuntia - kun valmennus tosiaan oli naapuritallilla jonne kesti matkassakin jo puoli tuntia. Sain onneksi tallille avuksi Danielan (suuri kiitos!) ja päästiin matkaan suhteellisen nopeasti. Otin jo jokitiellä alkuverkkoja, ravailin isosti ja vapaasti. Maneesilla otin vielä ravit pyöreämpänä, sekä laukat molempiin suuntiin. Goldilla on kunto laskenut, ja lisäksi maneesissa oli järjettömän tunkkainen ilma jonka ansiosta poni tuntui väsähtäneeltä.

Lyhyiden esittäytymisten jälkeen aloiteltiin tunti ylemmässä kuvassa takana näkyvällä pystyllä. Otettiin sille verryttelyhyppyjä niin, että pystyn edessä että takana oli puomi. Jokunen huonompi lähestyminen tuli, ja puolikkaita askelia mutta pääosin Goldi korjasi hyvin ja suoritti tehtävää hyvin. Yksittäisen pystyn jälkeen lisättiin tehtävään suora linja seuraavalle esteelle, jota tulimme alussa kuudella askeleella. En lähtenyt kertaakaan itse tuuppaamaan esteelle liikaa, joka on ollut aiemmin ongelmana, vaan jaksoin odottaa. Laukka ei pyörinyt kovin hyvin, johtuen luultavasti pienestä väsymyksestä joka painoi ponia.

Kävelytauon jälkeen jatkettiin kaarevalla linjalla. Kaksi pystyä, väliin määrittelemätön määrä askeleita mutta tehtävä piti tulla sujuvasti. Ensimmäisillä kerroilla en johtanut ensimmäisellä pystyllä tarpeeksi, jolloin Goldi laskeutui ristilaukalla alas ja jatkoi hieman haparoiden seuraavalle pystylle. Saatiin kuitenkin asia korjattua, ja kun oivalsin miten voin itse johtaa sisäkädellä kevyesti sivulle vetämättä ohjasta ja sekoittamatta rytmiä, alkoi ponikin yllättäen toimia! On se hauska oivaltaa, miten pienillä mutta tärkeillä asioilla voi tehdä valtavan parannuksen omaan toimintaan.

Isoimmaksi ongelmaksi meille kuitenkin tällä tunnilla koitui todella yksinkertaisen oloinen pieni okseri, joka lähestyttiin vinosti. Vaikka oltiin juuri viime hyppykerralla harjoiteltu vinoja lähestymisiä, oli tehtävä yllättävän hankala. Goldi selvästi vieroksui okseria, ja vaikka se aina suorittaa rehellisesti huomasi sen jännityksen aivan valtavista loikista josta tyylinäyte ylemmässä kuvassa. Kokeiltiin keinoa että maiskutan läpi esteen, en ainoastaan lähestymisessä vain myös hypyn päällä. Pidemmän päälle noin isosti hyppääminen ei ole hyvä tapa, kun mukana on selvää liioittelua ja jännittämistä. Maiskutuksen avulla saatiin homma sujumaan hieman paremmin, mutta oma tekeminen jäi mielestäni vieläkin jotenkin vajavaiseksi. Saatiin jopa aikaan meidän yhteisen taipaleen toinen kielto, kun en lähestymisessä osannut itse olla tarpeeksi skarppina jolloin Goldi pääsi livahtamaan vasemman pohkeen läpi esteen ohi - jonka aiheutti myös se että olin lähestymässä estettä aivan liian vinosta.

Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tuntiin ja sen antiin erittäin tyytyväinen. Antti oli valmentajana todella hyvä, kaipaan itselleni hieman huumorintajuisempaa valmentajaa joka kuitenkin vaatii tekemään oikein. Kehuu, kun tekee oikein mutta ei turhaan. Olen myös hieman auktoriteettiongelmainen siinä suhteessa, että keskityn ja kuuntelen paljon paremmin miesvalmentajia. Tunnin jälkeen keskusteltiin suurimmista ongelmista, ja niitä todettiin olevan lähinnä etenemisessä sekä ylihyppäämisessä. Saatiin myös sovittua, että Antti jatkaa meidän valmentajana esteillä jos vaan saadaan aikataulut sopimaan yksiin. Seuraava valmennus tosin venyy sille viikolle kun muutetaan uudelle tallille, sillä itse en ehdi ensi viikolla valmennuksiin lainkaan töiden vuoksi.

Materiaalia tunnista saatiin myös runsaasti, kun mukana oli jopa kolme kuvaajaa. Kaikkien postauksessa esiintyvien kuvien tekijänoikeudet omistaa Siri Saarinen, suuri kiitos! Mona oli kuvaamassa videoita, joita löytyy alempaa. Danielalta saan kuvat luultavasti jossain vaiheessa ensi viikkoa, joten niitä löytyy varmasti kuvituskuvina tulevista postauksista. Oli todella mukava nähdä videoilta, ettei meidän meno näyttänyt niin väsyneeltä kuin miltä poni tuntui selkään. Se skarppaa, ja tekee parhaansa vaikka olisikin puhki. Kesämaha varmasti vaatii myös veronsa, eikä sen lihaskuntokaan ole samalla tolalla mitä se talvella parhaimmillaan oli. Toivotaan, että ruokintojen säännöllistyttyä saadaan mahaa tiputettua nopeaan tahtiin pois ja päästään siihen kuntoon jota kovasti tavoitellaan!

Pahoittelen, että videot ovat taas pätkissä. En vieläkään osaa laittaa niitä putkeen.

Myydään estesatula

Kai tätä blogia saa hieman markkinointiinkin käyttää, eikö?

Trainer's merkkinen estesatula. Saattaa olla yleissatulakin, mutta estepainotteinen. Vanhempi jo, mutta ehjä ja suhteellisen hyvässä kunnossa. Siipien sisäpuolet ottaneet osumaa, ja siipien etuosissa kulumaa. Kuitenkin täysin käyttökelpoinen ja meillä toiminut loistavasti!

Sopii ainakin leveämpään selkään, ja hieman kaarevahkoon. Säkätila tässä on melko matala. Tuumakoko 17", mutta sopii myös isommille poneille. Nyt ollut käytössä tosiaan new forestinponilla.

Sovitukseen saa hakea Vantaalta, hintapyyntö 200 euroa. Loistava hankinta esimerkiksi nuorille ensisatulaksi!

Ja jos joku ihmettelee miksi myyn, niin haluan meille uuden ja hieman edustavamman satulan. Meille on uusi tulossa sovitukseen tällä viikolla, ja jos se on sopiva on tämä täysin ylimääräinen.

101

Heissan taas kaikki!

Lauantaina oltiin hyppäämässä. Siis ihan omalla kentällä, oman tallin pihassa mutta hyppäämässä silti - ja edellisestä kerrasta olikin hurjasti aikaa! Daniela saatiin mukaan avuksi, ja rakensin kentälle päälle 10 metrin linjan ja yhden yksittäisen okserin kentän keskelle, niin että se tultiin lyhyellä sivulla.

Tarkoitus oli tosiaan treenata laukanvaihtoja esteen päällä. Nyt kun meillä on ollut suurimpana ongelmana esteillä ristilaukat, on mielestäni tärkeää että keskitytään siihen miten ne saataisiin pois. Goldi harvoin vaihtaa esteen päällä, vaan se laskeutuu samalla laukalla alas millä se on hyppyyn lähtenytkin. Mentiin siis melko matalilla korkeuksilla lauantaina, mutta haettiin toimintaan hieman teknisyyttä. Goldi kuitenkin yllätti ja vaihtoi yhtä hyppyä lukuunottamatta jokaisella kerralla laukan! Ensin tehtiin työskentelyä vain ympyrällä, jolloin myötälaukka on toki helpompi saada. Sen jälkeen lisättiin vaikeusastetta, ja tultiin keskellä olevaa okseria vuorotellen vasemmalta ja oikealta niin että jokaisella kerralla jatkettiin eri suuntaan ja eri laukassa. Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin tehtävä sujui. Yksinkertainen tehtävä, mutta meille tavallaan melko hankala.

Tultiin yksittäisen tehtävän jälkeen sarjaa. Luulin laittaneeni meille kahden askeleen välin, mutta se paljastui kolmen askeleen väliksi. Ei jaksettu alkaa linjaa muuttamaan, vaan tultiin sitä kolmella askeleella. Täytyy kyllä myöntää että olen todella huono näissä metrimäärissä, kun niitä ei ole koskaan ennen tarvinnut laskea. Pitäisi varmasti alkaa opettelemaan! Onneksi päästään uudella tallilla valmennuksiin, helpottaa varmasti paljon kun joku on kertomassa mitä tehdään ja miksi.

Lopuksi tultiin vielä kaikkia esteitä ratana. Aloitettiin okserilta, jonka jälkeen tultiin sisään linjalle ja siitä jatkettiin vielä uudestaan okserille. Olin suunnitellut ennen tuntia että laitan johtimet toisin päin, jolloin olisin saanut okserista rakennettua pystyn. Suunnitelma kuitenkin muuttui siinä vaiheessa, kun huomasin ettei meidän johdintolpissa ole tasaista määrää kannattimia - toisessa oli kannattimia neljä ja toisessa vain kaksi. En siis saanut pystyä rakennettua mitenkään fikusti, eli en voinut tulla keskellä olevaa estettä molemmista suunnista. Goldi teki koko tunnin aivan älyttömän hyviä hyppyjä, ja oli muutenkin skarppina. Se ei kuitenkaan ottanut pohjeapuja läpi yhtä hyvin kuin normaalisti, ja uskon sen johtuneen järkyttävästä kiimasta jonka se on puskenut päälle.. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin poniin älyttömän tyytyväinen, vaikka ratsastaja ei varmasti ollutkaan ihan parhaillaan.

Tänään eli sunnuntaina olin jälleen Danielan kanssa tallilla, mutta tällä kertaa kuvaamassa Danielan ratsastusta. Daniela teki kevyen ratsastuksen ilman satulaa, ja alkuvaikeuksien jälkeen poni toimi aivan täydellisesti! Se näytti (ja kuulemma tuntui) todella kevyeltä ja vastaanottavaiselta, ja käytti itseään hyvin. Alussa se haahuili taas sen näköisenä ettei aio tehdä tänään töitä ollenkaan, mutta Daniela ratsasti sen todella pehmeästi ja kärsivällisesti ja noin puolen tunnin jälkeen poni antoi periksi. Kuvia en viitsi Danielan ratsastuksesta julkaista, mutta kävin ponin selässä lopuksi myös itse.

Kokeiltiin nimittäin mennä kokonaan ilman varusteita! Ollaan kokeiltu tätä joskus aikaisemminkin kerran, mutta silloin hommasta ei tullut juurikaan mitään. Tosin meillä ei ollut silloin edes kaulanarua, jolloin poni meni ihan minne sitä itseään sattui huvittamaan.. Tänään oli kuitenkin ihan eri ääni kellossa! Sehän toimi kuin ajatus. Kuunteli erittäin hyvin painoapuja, ja jouduin oikeastaan käyttämään kaulanarua apuna vain pari kertaa. Otettiin laukat ja ravit, pysähdykset ja liikkeelle lähdöt eikä missään ollut pienintäkään ongelmaa. Loppuravit tehtiin kahdeksikolla, joka sekin onnistui yllättävän hyvin. Ei voi sanoa muuta, kuin että tuli jälleen kerran todistettua miten mahtava poni minulla onkaan! Käytiin vielä loppukäynnit kävelemässä tiellä, jossa Daniela tottakai kulki vierellä - yksin en kuitenkan uskaltaisi vielä poistua kentältä pelkän kaulanarun voimin, kun ollaan koko hommaa harrastettu vasta kaksi kertaa.

Tälle kuvalle naurettiin Danielan kanssa pieni hetki!

Kaikista kuvista jälleen suuri kiitos meidän huipputiimin jäsenelle Daniela Pietikäiselle! Oletteko tekin sitä mieltä, että Goldi näyttää näissä varusteettomissa laukkakuvissa ihan lännenratsulta? Kohtahan sille voi jo opettaa liukupysähdykset ja spinnaukset! ;)

Hyvää syntymäpäivää!

Hyvää syntymäpäivää Goldi!

Pieni kultainen täytti tänään kokonaiset viisi vuotta. Goldi sai synttärilahjaksi vapaapäivän minusta, ja Riikka kävi sitä paijaamassa ja ratsastamassa. Jos olisin ehtinyt, olisin tehnyt tietysti sille porkkanakakkua ja käynyt laulamassa synttärilaulun, mutta jouduin tekemään kymmenen tunnin työpäivän sen sijaan.

Sunnuntaina käytiin tallilla Kaktun kanssa. Ilma oli mitä loistavin, oli lämmin mutta ei kuitenkaan liian kuuma. Menin itse ilman satulaa, ja tarkoitus oli tunnustella miltä Goldi tuntuu loman ja kengityksen jäljiltä. Se oli tosiaan irtojuoksutuksessa tahdittanut kaulalla toisen etusen liikettä, ja teki samaa myös sunnuntaina - tosin pienemmässä mittakaavassa eikä sitä nähnyt enää kaulasta. Toinen etunen otti kuitenkin hieman varovaisempaa liikettä, mutta uskalsin silti ratsastaa normaalisti. Lopputunnista poni jo vertyikin, ja molempien etusien liike oli symmetristä. Se oli myös älyttömän mukava ratsastaa, kevyt ja sopivan reipas, ja työmotivaatio oli uskomattoman hyvä! Pari kaveria oli myös mukana kuvaamassa, joten kuvista kiitos heille. Alla myös todella lyhyt videoklippi, jossa hieman ravailua ja laukkaa. Nosto on todella epätasainen, sen tiedän myös itse.




Maanantaina tein vähän rankemman puomitreenin kentällä. Huomaa, että Goldilla on kunto loppunut kun se ei jaksa ylläpitää eikä koota laukkaa yhtä hyvin kuin keväällä. Tehtiin Goldille vaikeaa tehtävää, suoraa puomilinjaa jossa oli kuuden askeleen väli. Tehtiin myös laukanvaihtoja puomien avulla, jotka olivat kentän keskellä. Tehtiin oikeasti varmaan tunnin treeni, josta suurin osa laukkaa. Ponilla oli todella kuuma, ja ilmakin oli aika painostava. Se kuitenkin jaksoi skarpata hyvin loppuun saakka, ja käytiin kävelemässä pidemmät loppukäynnit tiellä.

Tiistaina satoi jotain ihmeellistä tihkua taivaan täydeltä, mutta en halunnut muuttaa jo tehtyjä suunnitelmia. Olen todella huono vaihtamaan suunnitelmaa, jos olen päättänyt esimerkiksi maastoilla niin maastoilen vaikka tulisi koiria taivaalta. Nyt lähdettiin ponin kanssa kahdestaan liikenteeseen, ja kastuin läpimäräksi jo alkukäyntejen aikana. No, ei se paljoa fiilistä haitannut - meillä oli niin hauskaa! Ponilla oli kummallinen säpsypäivä, joita sillä on erittäin harvoin, ja minua nauratti älyttömästi kun se väisteli laukassakin olemattomia mörköjä. Jokitie oli kuivunut aika kovaksi, koitettiin mennä mahdollisimman reunassa jossa oli pehmeää. Tehtiin reipas lenkki, käveltiin oikeastaan vain alussa, lopussa ja keskellä pienet välikäynnit. Muutoin ravailtiin reippaasti ja laukkailtiin vielä reippaammin! Poni köpötteli iloisena korvat hörössä, ja vaikka ilma oli kelju sain omankin pään tyhjennettyä kaikista muista asioista.

Loppuviikon ohjelmissa olisi juoksutusta, estehyppelyä ja sunnuntaina taitaa olla Danielan vuoro mennä selkään. Daniela tulee näillä näkymin auttamaan ja kuvaamaan hyppelyitä, ja vastavuoroisesti minä lähden sunnuntaina mukaan tallille kuvaamaan Danielaa ja Goldia. Loppuviikosta on siis luvassa postausta lauantain treeneistä, palaillaan myöhemmin viikolla!

100

Numero 100, voi että aika menee nopeasti!

Palaillaan nyt meidän kuulumisten pariin, jotka ovat hieman vaihtelevia. Goldilla oli viikko lomaa, lauantaista lauantaihin kun siltä puuttui molemmat etukengät enkä halunnut kuluttaa kavioita. En myöskään saanut meidän kengittäjää paikalle aikaisemmin, vaan hän tuli vasta lauantaina lyömään uudet kengät takaisin. Kävin viikolla ainoastaan kaksi kertaa katsomassa että poni voi ihan hyvin, ja lisäämässä sille ötökkämyrkkyä.

Eilen tosiaan oli kengitys, ja saatiin onneksi etusiin vielä lyötyä kengät. Toinen takakenkäkin oli alkanut repsottamaan, en ymmärrä miten poni saa näitä kenkiä irroitettua niin usein - houdini! Kengityksen aikana käytiin vähän läpi sitä millaiset virheasennot Goldilla on jaloissaan, ja sillä tosiaan on hieman pihtiset jalat. Etujalat ovat muutoin aika suorat, mutta lähtevät vuohisesta hieman ulospäin. Takajalat ovat sitten hieman enemmän pihtiset, ja Goldi seisookin useasti hieman ankkamaisesti takajaloillaan. Tämä siis vaikuttaa siten, että varsinkin takajalkojen kaviot kasvavat väärään suuntaan ja epäsymmetrisesti. Ulkosyrjä leviää liikaa, kun taas sisäsyrjä kasvaa liian suoraan. Käytiin kengittäjän kanssa vähän läpi niitä linjoja miten jalan kuuluisi olla ja missä kohtaa kavion keskikohdan kuuluisi olla.

Asialle ei ole tehtävissä mitään, kun asia olisi pitänyt korjata jo silloin kun poni oli varsa. Nyt ainoa hoito on hoitaa kavioita säännöllisesti, ja pitää asennot mahdollisimman hyvänä. Goldilla on myös älyttömän pieni kavio, sillä on nyt alla ihan todella pieni kenkä - varmaan shettiskengästä yhtä isompi! Olen tainnut ennenkin täällä tästä kavioasiasta jutella, mutta olen hurjan kiitollinen että saan katsomalla ja kuuntelemalla opittua näinkin isoja asioita siitä omasta hevosesta. Tuleva kantakirjaus toki jännittää tämän jalka-asian sekä lievän yläpurennan takia, mutta mikäli poni ei kantakirjaan mene ei se meille ole maailmanloppu.

Kengityksen jälkeen mentiin Danielan kanssa irtojuoksuttamaan poni. Putsit meillä on liikutuksessa ollut jalassa aina, mutta nyt kengittäjän kanssa juteltiin että myös tarhaillessa olisi hyvä pitää putseja jalassa. Goldi on paisunut kyllä laitumella niin paljon, että kengittäjäkin jo puhui ylipainon haittaavan jalkoja kovemmassa rasituksessa. Nyt olisi tarkoitus hieman hölläillä, siihen saakka että saadaan mahaa pois. Saatiin Goldi nyt ainakin hetkeksi majoittumaan tarhaan, toivotaan että se saisi olla tarhassa siihen saakka että muutetaan uuteen paikkaan. Laitumelle sitä ei enää olisi hyvä päästää, ettei maha pääse kasvamaan enää yhtään lisää. Nyt poni näyttää lähinnä viimeisillään tiineeltä!

Irtijuoksutuksessakin Goldi oli hieman laiskan tuntuinen, se juoksi kulmasta toiseen kulmaan seisoskelemaan. Se hieman aristi etusia, joka johtui varmasti viikon kengättömyydestä. Ainakin toivon että kyse on siitä, eikä esimerkiksi kengitysnaulasta joka painaa kaviossa. Tarkkaillaan tilannetta, varsinaista ontumista ei siis ollut mutta kaulasta näkee tahdittamisen ravissa. Tänään olisi tarkoitus mennä ilman satulaa hömppäilemään, ja ponin liikkumisen mukaan katsotaan mennäänkö ihan kunnolla vai köpötelläänkö vain.

Varsinaista viikkosuunnitelmaa ei siis ole, saattaa olla että jossain kohtaa viikkoa mennään kevyttä estetreeniä ilman satulaa ja maltillisilla korkeuksilla. Joka tapauksessa ponin olisi nyt tärkeää päästä kunnolla liikkeeseen ja päivittäin liikkumaan edes jotenkin, että saadaan mahaa pois. Ja kun saadaan mahaa pois hieman, aletaan treenaamaan ihan olan takaa! Heinäkuun puolen välin tienoilla olisi taas tiedossa kisoja, ja loppupuolella samoin. Toivottavasti päästään osallistumaan molempiin. Meille laitettiin kengityksessä myös kantahokille paikat, joten tarkoituksena olisi että päästäisiin jossain kohtaa kesää kokeilemaan myös maastoesteitä.

Palaillaan taas, toivottavasti piakkoin. Kaikki postauksen kuvat on ottanut Daniela Pietikäinen, kiitos!

099

Heippa taas kaikki lukijat!

Luvassa on pitkää postausta, kun en ole kirjoitellut materiaalin puuttuessa. En oikein jaksa kirjoitella mikäli ei ole mitään uusia kuvia, mutta Daniela oli sunnuntaina mukana ja saatiin uusia kuviakin. Palataan nyt kuitenkin viime viikon lauantaihin, jolloin käytiin pidemmällä maastolla Kaktun kanssa.

Goldilta lähti pari päivää laitumille laskun jälkeen toinen etukenkä. Alkoi satamaan heti seuraavana päivänä, ja tottakai laidun meni portin kohdalta (ja toki muualtakin osittain) mutaiseksi, ja jonnekin se tamma oli muiden mukana menettänyt toisen etukenkänsä. Meillä oli juuri silloin kengittäjä käymässä eräällä toisella hevosella, ja kun Goldi on ennenkin pärjännyt hyvin ilman kenkää ajattelin että napataan toisestakin etusesta kenkä pois tasapuolisuuden nimissä. Virhe.

Liikutin viikolla Goldia kahdesti kentällä, ja se liikkui todella energisesti ja täysin puhtaasti, eikä arkonut jalkojaan sorallakaan. Kaviot myös pysyivät ihan hyvässä kunnossa, eivätkä halkeilleet tai lohkeilleet. Lauantaille oltiin sovittu Kaktun kanssa pidempi maasto, ja ajattelin että voin ihan huoletta lähteä sinne kun poni tuntuu ilman kenkiäkin liikkuvan hyvin.
Lähdettiin Sipoonkorven metsiin samoilemaan, ja oltiin reissussa kolmisen tuntia. Ravailtiin ja laukkailtiin, mutta suurimmaksi osaksi käveltiin ja juteltiin hauskoja. Ponit tuntuivat nauttivan, ja sääkin helli! Olin Goldilla ilman satulaa, kun se on ollut nyt parina päivänä enemmän tai vähemmän turvonnut laitumen jäljiltä. Kauankohan ottaa aikaa, että maha tasaantuu.. Se ei kuitenkaan ole ripulilla tai muutenkaan löysällä, sitä vain turvottaa samalla tavalla kuin ihmisiä jos on sattunut syömään vähän liikaa. Joka tapauksessa, Goldin turvotuksen takia sen satula valuu eteen samalla tavalla kuin pikkuponeilla jotka ovat liikalihavia, joten omien hermojeni säästämiseksi halusin mennä ilman satulaa. Takapuolta se ei tosin säästänyt, auts..

Lenkin jälkeen kun hyppäsin alas huomasin jälleen tehneeni virheen. Goldin etuset olivat hieman kuluneet, ja olivat lähteneet rispaantumaan hieman reunoilta. Soimasin itseäni, että olinkin hölmö kun kuvittelin niiden kestävän maastoreissun! Tasoitin itse käsiraspilla kavioiden reunat ja päätin että poni saa jäädä nyt viikon lomalle, niin kauaksi aikaa kun saadaan Tomppa kengittämään se. Meillä oli sovittu kengitys 7.6. lauantaille jolloin laitetaan myös toinen hevonen, ja ponilla on pakko pitää kesällä lomaa joka tapauksessa - joten se saa pitää lomansa nyt ja kengityksen jälkeen liikutus jatkuu normaalisti.

Maanantaille oltiin sovittu hyppyjä, jotka nyt kuitenkin peruttiin ponin lomailun vuoksi. Esteiden pariin palataan ensi viikolla, jos saan jonain iltana jonkun mukaan hypyttämään. Kisoja ei ole tiedossa, vaikka olisikin aivan järjetön hinku takaisin radoille! 15. kesäkuuta olisi kivat kilpailut joihin voisin mennä, mutta pitää katsoa saanko järjestettyä sinne kyydit. Ei kuitenkaan olla lyöty mitään lukkoon, ja onhan tässä vielä aikaa miettiä mitä tekee vai tekeekö mitään.

Sunnuntaina olikin vuorossa Hippolan klinikka johon olin aikaisemmin viikolla voittanut liput. Lähdettiin matkaan Danielan ja Tiian kanssa, ja oltiin paikalla hyvissä ajoin katsomassa ensimmäistä ryhmää. Itse klinikka oli ainakin minulle todella antoisa kokemus! Kun ei itse valmentaudu, on todella opettavaa katsoa ja kuunnella kun muut valmentautuvat. Huomasin paljon asioita jotka ajattelen itse väärin, joka on hyvä sillä nyt saan niitä asioita korjattua. Tulevaisuudessa aion myös ryhdistäytyä ja hankkia sen valmentajan, joka myös kertoo minulle ne asiat suoraan ja välittömästi. Tykkäsin paljon Antti Jurvasen rennosta, mutta määrätietoisesta tyylistä valmentaa, ja myös Johanna Mikkola vaikutti asialliselta ja hyvältä valmentajalta.

Esteklinikan jälkeen käytiin hakemassa Tanja kyytiin ja lähdettiin käymään tutun tallilla ratsastamassa. Tämän jälkeen piti ajaa vielä Elmerin luo hyppäämään sillä, mutta jätettiin väliin kun oltiin toisella tallilla valmiita vasta kahdeksan aikaan illalla. Ratsasteluista en sen enempää kerro kun eivät ole omia taikka vuokrahevosia, mutta hauskaa oli!

Tämä poni oli varmasti alle 120cm korkea, ja niin suloinen!

Sunnuntaina minulle myös konkretisoitui se, että poni ei tule koko kesää laitumella olemaan. Se on lihonut jälleen viikon laiduntamisen jälkeen niin hirveästi, ettei sen kanssa voi treenata normaalisti. Jotain päätöksiä oli tehtävä, kun meidän tallilla ei periaatteessa ole mahdollista ottaa hevosia laitumelta talliin kesken laidunkauden. Varmasti se olisi sovittavissa, mutta tallille muuttaessa olen ensinäkin sitoutunut siihen että poni saa tarhata laumassa ja se saa olla kesän laitumella. Nyt jouduin kuitenkin syömään sanani, ja olenkin viime aikoina ollut älyttömän stressaantunut pelkästään siitä tosiasiasta ettei Goldin lihomista voi estää millään tavalla.

Tämähän ei olisi ongelma, mikäli poni olisi maastomopona ja sitä liikutettaisiin joskus sunnuntaisin ja rennosti. Nyt kun se kuitenkin liikkuu säännöllisesti ja melko rankastikin välillä, ei ylipaino ole millään tapaa toivottua. Se myös ahdistaa minua itseänikin, kun tuntuu ettei poni jaksa tehdä samalla tavalla asioita. Sattumoisin sain tietooni, että yhdellä entuudestaan osittain tutulla tallilla olisi vapaana paikka. Otin asiasta paremmin selvää, ja sain tietää että olisimme tervetulleita tallille vaikka heti. Siellä poni saisi olla tarhassa, tai vaikka osan päivästä laitumella sopimuksen mukaan. Myös treenimahdollisuudet isommalla kentällä paranisivat, ja tallilla käy valmentajiakin säännöllisesti. Tallilla on myös muita kilpailevia ratsukoita (samalla tasolla), joten kimppakyytejä kisoihinkin saa varmaan sovittua helpommin. Tallin ihan lähistöllä on myös maneesi, jota saa vuokrata tuntien ulkopuolella ja jonne on noin 10 minuutin kävelymatka. Helpottaa siis aika paljon talven liikutuksissa, jos sattuu olemaan yhtä jäistä kuin viime talvena!

 Ärsyttää toki aivan älyttömästi muuttaa jälleen kerran, ja jättää tallikaverit taakse. Meidänkin tallille on juuri muuttanut aivan älyttömän kivaa porukkaa ja kavereita, ja toki myös vanhat tallilaisetkin ovat kaikki ihania ihmisiä. Toivottavasti yhteydenpito jatkuu, ja pitää käydä myös moikkaamassa kaikkia silloinkin kun ollaan jo jatkettu matkaa toisaalle. Myöskään nykyisen tallin hoidossa ei ole ollut mitään ongelmaa, ja tallinomistajamme on sydämellisimpiä ja tunnollisimpia ihmisiä joita tunnen. Kaikki on mennyt juuri niinkuin ollaan sovittu, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi kuluneisiin kuukausiin! Meidän muutto on kesäkuun lopulla, ja näillä näkymin yritän saada ponille kyydin uudelle tallille tämän kuun viimeisenä viikonloppuna, tai mahdollisesti jo edellisellä viikolla jonain iltana.

Tässä nyt hieman kattavammin meidän kuulumisia, toivottavasti edes joku teistä jaksoi lukea postauksen loppuun saakka!