065

Viikon postailut ovat hieman jääneet väliin, kun ei ole ollut paljoa kerrottavaa. Maanantaina pidin hurjan masentavan sään takia vapaapäivän tallilta, tiistaina käytiin synkässä ja sateisessa ilmassa maastossa. Pari ravipätkää, yksi ehkä 50m laukkapätkä ja muuten käyntiä kylillä.

Täällä suunnalla on nyt sellainen keli että maneesittomilla talleilla on lähes mahdotonta liikuttaa hevosta mitenkään fiksusti tai rankasti. Kenttä on jäässä tai muuten vaan huono, tiellä pystyy hieman ravailemaan mutta sekin on kova, pellolla en viitsi enää mennä kun sieltäkin on sulanut enimmät lumet pois ja halutaan että se pysyy ensi kesänä kunnossa. Keskiviikkona Milla kävi juoksuttamassa ja hoitamassa ponin, ja torstaina menin itse pellolle ratsastamaan kun lunta oli edes hieman jäljellä.

Ponia kiukutti hurjasti alussa kun huomasi joutuvansa töihin, mutta toimi loppua kohden aina vaan paremmin. Vasen suunta on edelleen hankala meille, Riina ei koe siinä ongelmaa mutta uskonkin että vika on enemmänkin minussa - en osaa ratsastaa vasempaan kierrokseen. Meillä myös keikkaa satula vasempaan, ja se kertoisi siitä että vasen on ponillakin heikompi suunta lihaksiston kannalta. Tehtiin sunnuntain vastapainoksi kokoavaa tehtävää, ravissa melkein käyntitahtista hiiiiiidasta ravia ja siitä reippaampaan raviin. Sujui ihan hyvin kun poni tajusi mitä siltä haluan, ja pysyin itse rauhallisena pyyntöjeni kanssa. Lopuksi otin vielä kevyessä istunnassa ympyrällä laukat molempiin suuntiin, ihan humpsutellen vain.

Perjantaina Riina meni, ja tänään oltiin aamusta maneesilla hyppäämässä. Olin niin pettynyt! Yritin ratsastaa mahdollisimman hyvin ja tarkasti, mutta poni oli tänään löysä kuin ylikeitetty makaroni. Sitä joutui aivan jatkuvasti ratsastamaan eteen - ei se koskaan ole mikään räjähtävän energinen, muttei ole koskaan ollut laiskakaan. Tänään se oli, ja turhauduin itse siihen kun jouduin kokoajan pyytämään eteen. Jos lopetin eteenpäin ratsastamisen hetkeksikään, se lässähti ja hypyt kärsivät. Mentiin rataharjoituksia, ja ainoastaan viimeisen radan perusrata-osuus oli suhteellisen hyvä ja sujuva, vaikka sekin tuntui olevan kovan työn ja tuskan takana.

Onko kenelläkään mitään vinkkejä mitä syöttää ponille kun haluaa lisää energiaa? Kaikki energiarehu tuntuu olevan taas lihottavaa, ja tämän ei ole kyllä varaa lihoa enää ollenkaan. Meillä on sovittu ensimmäiset kilpailut 8.3. ajankohdalle, saadaan kyyti tuttavilta ja olin vielä tähän päivään mennessä todella iloinen ja odotin kilpailuja innolla. Nyt lähinnä pelottaa - mitä jos poni onkin kilpailuissa yhtä löysä? Mistä ihmeestä tämä löysyys johtuu, vielähän se oli torstaina todella innoissaan tekemässä töitä ja ennenkaikkea eteni aivan itse?

Mutta tosiaan, ensimmäiset kilpailut on nyt lyöty lukkoon sinne 8.3. ajankohdalle, lähdetään Ehon tallin seuraestekilpailuihin hyppäämään luokka 70cm. Olisin mielelläni aloittanut vielä pienemmästä, mutta tämä on pienin mahdollinen. Korkeus ei toki ole ponille ongelma, enemmänkin kuskille. Tämänpäiväisen treenin jälkeen tosin mietityttää että päästäänkö läpi edes tuota 70cm luokkaa.. Joskus on huonojakin päiviä, kai ne kuuluvat asiaan varsinkin nuoren ponin kanssa touhutessa! Ensi viikonloppuna pitää lähteä vielä vetämään uusi treeni, ja toivoa että silloin sujuisi paremmin. Piti ottaa videoitakin, mutta unohdettiin kokonaan kun piti keskittyä kummankin katsomaan miten poni menee. Toisaalta, ehkä parempi etten näekään miten se meni! Maasta katsottuna näytti kuitenkin ilmeisesti paremmalta miltä poni tuntui selkään.

Koska en kestä kuvattomia postauksia, niin kuvituskuvina toimivat viime kesäisien varsojen kesähengailut. Varsathan ovat aina söpöjä, eikö?

064

VAROITUS! Luvassa on hehkutusta.

Ponin loma loppui eilen, ja olin sillä maastoilemassa. Meillä on kenttä (kuten varmaan monissa muissakin paikoissa) ihan hirveässä kunnossa, siinä ei pysty paljoa työskentelemään, joten päätin lähteä jokitielle katsomaan missä kunnossa se on. Monen mielestä saattaa olla ideana todella tyhmä, alla viisivuotias poni joka on juuri lomaillut viikon, mutta toisaalta jokainen ponin tunteva ymmärtää että tuon kanssa voi lähes aina olla levollisin mielin.

Heti ensimmäisissä raveissa tunsin että nyt on tapahtunut huima muutos, ponista tunsi että jokaisella askeleella se nautti liikkumisesta. Sen ravi on kasvanut VALTAVASTI, tuntui että oltaisiin leijuttu ilmassa! Ravailtiin ja laukkailtiin joenvartta edestakas, ei tehty sen ihmeempää kun vaan fiilisteltiin. Ponilla oli virtaa, mutta olisin odottanut räjähtävämpää menoa jopa tältä rauhallisuuden perikuvalta. Suu tuntui ehkä hieman kovalta, ja loman jäljiltä poni oli aika jäykkä mutta sen liikkeissä oli aivan uudenlaista elastisuutta.

Tänään menin tallille jo heti aamulla, kahdeksan aikaan sillä olin luvannut meidän tallinpitäjälle tarhata hevoset ja siivota puolet karsinoista. Väsytti, mutta hevoset onneksi piristivät päivää ja Milla oli tulossa kymmeneltä kuvaamaan meidän menoa. Päätettiin käydä katsomassa missä kunnossa pelto oli, yön aikana oli tullut hieman suojasään lunta ja arvelin että pelto on vaihtoehdoista paras pohjan kannalta. Ja niin se olikin, tien puoleinen pääty oli hyvässä kunnossa ja siinä pystyi huoletta menemään. Otin ensin ihan normaalia ravia ympyrällä, ja Milla huomasi heti saman kuin minä - ponin askel on kasvanut viime näkemästä varmaan puoli metriä! Ihan uskomaton fiilis, kuinka hyvää viikon loma voikaan ponille tehdä niin henkisesti kuin fyysisestikin?

Tehtiin ravissa ihan normaaleja juttuja, ratsastin Goldia rennoksi ja laajaan muotoon. Tehtiin kahdeksikon tyylistä tehtävää, mutta periaatteessa ratsastin ratsastuskentän muotoisesti ja diagonaalit. Goldi venytti aina diagonaalin kohdalla todella hyvin eteen, ja antoi nätisti kiinni diagonaalin jälkeen. Se on vieläkin epätasainen, mutta uskon että se ottaa oman aikansa että se alkaa luottamaan kunnolla tuntumaan ja tasoittuu. Kaikki ei tietenkään tapahdu salamaniskusta! Fiilis oli kuitenkin loistava, laukat pyörivät hyvin ja ravin hehkuttamista en vain voi lopettaa.. Tehtiin lopussa vielä keskiraviharjoituksia, ja pari kertaa tuli oikeasti WAU fiilis! Se voima, jolla poni lähti takaa ravia työntämään oli räjähtävä ja uskomaton. Tahtirikkoja tuli, ja pari kertaa Goldi rikkoi laukalle mutta hei, tämä oli vasta ensimmäinen kerta kun näitä kunnolla treenataan.

Milla tosiaan oli kuvaamassa, ja pidemmittä puheitta isken kuvat tähän näytille. Suuret pahoittelut siitä, että tuijotan kokoajan niskaa - en tajua miksi se katse ei vaan pysy ylhäällä. Täytyisi olla joku kokoajan laidalla huutamassa siitä, toisinsanoen pitäisi päästä valmentautumaan tunneille. Koittakaa olla välittämättä siitä ja katsokaa ponia, se on UPEA! Kiitos Millalle hienoista kuvista!

Voi ei mikä ilme..

KATSOKAA NYT TUOTA RAVIA! :D

Voi kamalaa.. Mitä siellä niskassa nyt näkyy?

Keskiraveista, tuolla on oikeasti hankala istua!

Vähän kokoamista!

Rentoa ravailua pidemmällä ohjalla.

Voimaa!

063

"Kyllä viisivuotiaan tytön pitää osata jo kiroilla
Reippaasti sanot nyt äidilles
Ettet aio edes vittu maistaa
Ja leikit hiekkalaatikon keskellä johtajaa
Opit siinä oikean asenteen
Veljes ottakoon syyt niskoilleen
Koulussa huudat vastaukset ääneen ennen viittaajia
Reilusti keskari pystyssä"

Goldi oli tänään riiviö. Ajattelin lähteä sen kanssa pidemmälle kävelylenkille, ja se vaikutti niin rauhalliselta että uskalsin lähteä huoletta pelkällä riimulla ja narulla liikenteeseen. Mielessä kävi kyllä suitsien laittaminen päälle, mutten kokenut sitä hyväksi ideaksi päivä raspauksen jälkeen joten jätettiin suitset talliin. Raippa olisi myös ollut tarkemmin ajateltuna hyvä apuväline, olisin ehkä saanut ponille paremmin oman mielipiteeni perille sen käytöksestä. Matkaan lähdettiin, ja tallitie muistutti lähinnä luistinrataa. Se oli kirkkaassa peilijäässä, poni pysyi hokkien avulla oikein loistavasti pystyssä mutta minä liukastelin senkin puolesta.

Maisema tallitieltä, ehh.. liukasta?

Päästiin kuitenkin ehjänä jokitielle, joka oli loskainen mutta pehmeä. Goldi oli vielä tänne asti oikein rauhallinen, natusteltiin matkalla kuusesta maistiaisia ja löntysteltiin eteenpäin. Virheen tein siinä kohtaa kun ajattelin ylittää isomman tien ja kävellä kävelytietä takaisin, se otti jotain ihmeellistä kipinää autotien hälinästä ja rupesi pukittelemaan. Siis ihan oikeasti, minä kävelin normaalisti eteenpäin ja poni käveli sekä pukitteli itsekseen silloin tällöin. Mitä ihmettä?

Päästiin kuitenkin etenemään vielä ihan normaalisti tässä vaiheessa, mutta mukaan tulivat ihmeelliset loikat. Vastaan tuli pariskunta koirineen, ja mies halusi ottaa ponista kuvan. Maltettiin seistä nätisti, mutta kun lähdettiin liikkeelle niin hypyt ja loikat jatkuivat. Aloin jo hermostua kunnolla ponille, sen käytös muistutti lähinnä kurittoman kakaran kiukuttelua. Alkoi olla jo riimun kanssa hankala pidellä tammaa, ja kiitin luojaa että päästiin ylittämään tie ja oltiin jo melko lähellä tallitietä. Oli kyllä ensimmäinen kerta ikinä kun oli hankaluuksia saada pideltyä Goldia, se on normaalisti niin viilipytty ja juuri eilen kehuin kaverilleni kuinka hyväkäytöksinen ja fiksu se on. Perun puheeni tämän päivän perusteella! Tallilainen tuli onneksi loppumatkasta vastaan ja jatkettiin yhtämatkaa tallille, Goldi rauhoittui kun sai kaverin vierelle ja päästiin ehjänä tuo luistinrata tie tallille. Ei siis löydetty itseämme joesta! :D

Vielä niin rauhassa ja hyväntuulisina :D

Itse ilkimys!

Kaisa oli ottanut Goldista myös Goldista ja Lapasesta tarhassa söpöilykuvia, kun tammat olivat höpötelleet keskenään aidan yli. Kiitos kuvista!

062

Yllä video eiliseltä, Kaktu kerkesi sen editoimaan nyt. Tätä ei ole kaunisteltu, meno näytti tuolta tosiaan eilen ja tästä näkee mainiosti sen miten poni vastustelee varsinkin vasemmalle tuntumaa ja kulkee todella epätasaisesti. Se ei myöskään uskalla meidän pienellä kentällä vaihtaa kunnolla laukkoja, ja kahdesta yrityksestä ensimmäinen epäonnistui, näkyy myös videolla. Toki omassakin ratsastuksessa on parantamisen varaa, ponilla oli kuitenkin uskomaton tsemppi päällä eilen (ja kuluineina viikkoina muutenkin) tämän päivän suulöydöksiin nähden! Niistä kerron lisää loppupostauksessa.

Meillä oli tänään jälleen uusi satula kokeilussa, Kingstonin koulusatula joka oli myyjän mukaan 16,5" ja todella leveä. Mielestäni se tuntui maksimissaan 16 tuumaiselta, mutta oli todella hyvä istua! Pitää vielä koittaa saada joku kokeneempi katsomaan sen sopivuus ponille, en ole aivan varma onko se hieman liian suora Goldin selkään. Leveys oli omaan silmään ja tuntumaan riittävä, ja jotain kertoo varmaan sekin Goldin selästä että tämä satula on leveämpi kuin esimerkiksi Wintecin valkoinen kaari.

Miltä se näyttää teidän silmään? Kuvasta nyt ei varmasti kovin paljoa pysty sanomaan, mutta jos edes hieman näkee. Käytiin jokitiellä ravailemassa ja laukkailemassa, ja Goldi ainakin tykkäsi satulan kanssa liikkua. Se ei ole vielä ikinä ollut yhtä energinen ja innokas liikkumaan kuin tänään! Vaude, mitä ravia sieltä irtosi, ja ensimmäisissä laukoissa se meinasi lähteä lapasesta, mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt. Se oikein ampaisi matkaan, ja tämä tyttö ei voinut muuta selässä tehdä kuin nauraa ja yrittää pysyä pukeissa kyydissä. Ihan mahtavaa! Tätä energisyyttä ja iloisuutta olen siltä kaivannut, se on ollut useita kuukausia piilossa pinnan alla mutta alkaa nyt palailla takaisin. Ja jos joku ajattelee, että poni on kuriton ja tekee tuota vain kettuillakseen niin kumoan nämä ajatukset heti, siitä kyllä näkee milloin se on innoissaan ja milloin kuriton. Ennen olen sitä pukittamisesta komentanut kun se on tehnyt sitä ihan vaan huvin vuoksi, mutta nämä olivat ihan puhtaita ilopukkeja :)

Ihan kamala räntäsade ja blogger pilasi laadun, mutta poni on suloinen!

Ja sitten itse raspaukseen. Päästiin heti lenkin jälkeen tositoimiin, napattiin kamat päältä pois ja laitettiin heti rauhoitus. Kun tultiin talliin oli viereisessä karsinassa poni operoitavana, raspi huusi ja poni vaan katseli ja ihmetteli. Eläinlääkärikin ihmetteli että eikö tuo pelkää tätä raspin ääntä ollenkaan, eihän Goldi yleensäkään mistään äänistä sen kummemmin häiriinny. Rauhottava piikki nipisti hieman, mutta alkoikin vaikuttaa todella nopeasti. Itseäni vähän hirvitti kun poni alkoi huojumaan melko paljon, ja notkautteli jalkojansa. Olin jo aivan varma että se romahtaa kohta makoilemaan, oli sen näköistä liikehdintää.

Kaisa kyseli että onko ilmennyt ongelmia suun kanssa, sanoin epätasaisuudesta ja siitä että poni puree vasempaan kierrokseen hieman kiinni, eikä anna rehellistä tuntumaa suuhun. Syy selvisi heti kun saatiin suu auki, piikkejähän siellä oli ja koko purukalusto oli melko hurjassa kunnossa.. Puruhampaat näyttivät lähinnä krokotiilin tai hain hampailta, teräviä ja epätasaisia. Molemmilta puolilta olivat myös hiertäneet poskia auki, ja itseäni hirvitti katsella. Kaisa sanoi heti, että epätasaisuudelle löytyi syy ja homman pitäisi hoitua suurimmaksi osaksi tällä kuntoon. Itsehän en ole ikinä nähnyt raspausta toimenpiteenä, enkä ole päässyt vertaamaan ennen ja jälkeen tuloksia. Hitsi kun olisin tajunnut ottaa suusta kuvan teille!

Hammaslääkäripelkoisena koko toimenpide pisti omatkin jalat tutisemaan, ja yritin pitää oman pään kylmänä ja pidellä ponin päätä paikoillaan. Vartin verran meni, jos sitäkään, ja sain kurkata uudelleen miltä ponin suussa näytti. Ero oli todella huima! Hampaat olivat nyt todella tasaiset, eikä missään ollut enää teräviä kulmia ja piikkejä. Varmasti helpottaa ponin oloa ja ohjastuntuma ei enää tee kipeää, syöminenkin helpottuu huomattavasti. Ei voi taas muuta sanoa kuin että opettava kokemus, ja nyt ollaan taas astetta viisaampia! Sudenhampaat siellä oli, mutta Kaisan mielestä niitä ei vielä ainakaan ollut aiheellista napata pois. Katsotaan suu uudestaan puolen vuoden päästä kuntoon, ja jos epätasaisuus ei ole siihen mennessä hävinnyt niin napataan sudenhampaat pois.

Poni vähän muissa maailmoissa raspauksen jäljiltä!

Saatiin myös tosiaan rokotukset hoidettua, tehosterokotus saadaan näillä näkymin maaliskuun alussa. Huhtikuussa on suunnitteilla ensimmäiset kilpailut, kyytien hoituessa haluaisin lähteä Kalliorinteeseen 5.4. sekä Tuomarinkylään 12.4. hyppäämään luultavasti 70cm & 80cm luokat. Jos saadaan kouluratsastuksessa meno tasaisemmaksi niin jomman kumman estekilpailun tilalle voitaisiin vaihtaa myös Savijärven loppukuun koulukilpailuihin, jos käytäisiin kokeilemassa Helppo C:n kouluohjelmaa. Katsellaan näitä lähempänä, sinne on kuitenkin pari kuukautta aikaa vielä.

Poni jää nyt tosiaan liikutusvapaalle, huomenna ja maanantaina käyn taluttelemassa sitä ja viikolla Milla saattaa käydä hoitamassa mikäli ehtii. Itse menen koko ensi viikoksi töihin toiseen toimipisteeseen Helsinkiin, ja työajat ovat sen verran hankalat että taidan ehtiä käymään maanantain jälkeen vasta lauantaina. Meillä kuitenkin hoito pelaa tallilla hyvin, että uskaltaa jättää käymättä. Poni tarhailee laumassa kokopäivätarhauksella, ja se saa riehua kavereidensa kanssa vapaasti. Lauantaina menen juoksuttamaan illalla töiden jälkeen, ja sunnuntaina on kuvaukset säiden salliessa ainakin Kiian kanssa.

061

BLOGIKIRPPIS PÄIVITETTY! Katso uudet myytävät tästä!

Kaktun kanssa tallipäivä takana, ja käytiinpä hesessäkin täyttämässä masua päivän päätteeksi!

Aloitettiin päivä Goldin luona, minä tosin aloitin oman päiväni ajamalla Espooseen hakemaan koulusatuloita sovitukseen. Otin mukaani kolme penkkiä, ja siitä ajelin suoraan tallille. Meillä oli sovituksessa yksi edullinen Mustangin 17" koulusatula, sekä kaksi hieman hintavampaa koulusatulaa joista toisessa oli flättäripenkki. Mustang oli hieman pitkä paneelien osalta Goldille, mutta ei ylittänyt viimeisiä kylkiluita. Tallikaveri kuitenkin oli sitä mieltä että tulee ristiselän päälle, itse en huomannut mutten toki ammattilainen satulansovituksessa olekaan. Flättärimallinen koulusatula oli oikeastaan näistä sopivin, tarkemman harkinnan perusteella en kuitenkaan viitsi käyttää niin suurta rahaa kakkossatulaan. Kolmas satula oli liian kapea, Goldilla on koulusatuloihin oikeastaan melko hankala selkä. Sillä ei ole säkää lähes ollenkaan, vaan selkä on todella pyöreä. Satulat joissa on iso säkätila eivät siis sovi sille mallinsa puolesta, mutta satulan pitäisi kuitenkin olla leveä. Esimerkiksi tuo liian kapea penkki olisi ollut sään kohdalta sille hyvä, mutta lavat eivät mahtuneet mukaan. Se levenee sään alapuolelta ihan järjettömän paljon!

Mustangin kuitenkin laitoin sille ratsastuksen ajaksi selkään ja se istui melko hyvin. Sain itsekin siinä aika hyvän asennon, mutta jalustimet olisivat voineet olla pidemmät. Minkäs teet, vannoutunut esteratsastaja! Ratsastaessa en kyllä huomannut että satula olisi liian pitkä, eikä se näyttänyt kuvistakaan siltä. En halua silti ottaa riskejä että se kipeyttäisi selän, joten taidan palauttaa sen muiden mukana kauppaan. Ratsastuksen jälkeen myös huomasin, että omat haarat kipeytyivät - se siis saattaa olla liian suuri myös omalle kropalle.

Itse ratsastus meni kuitenkin ihan hyvin, Goldi oli mukavan reippaalla tuulella. Se kuitenkin on luultavasti aika kipeä suustaan, ja toivonkin nyt hartaasti että sillä olisi piikkejä. Voiko tälläistä asiaa toivoa? En tietenkään haluaisi sen olevan kipeä, mutta piikit selittäisivät epätasaisuuden hyvin. Vasempaan huomasi tänään että se puree kuolaimeen kiinni, joka selittäisi jossain päin suuta olevat piikit. Se ei vasempaan kierrokseen taivu rehellisesti, eikä anna ottaa rehellistä ja suoraa ohjastuntumaa. Vänkää vastaan ihan ihmeellisesti, mutta nöyränä tekee kuitenkin kaiken pyydetyn. Jos ongelma ei ole suussa, on sen oltava satulan päällä ja jos eläinlääkäri ei raspauksessa löydä mitään ihmeempää niin täytyy miettiä muita vaihtoehtoja. Silloin seuraava oljenkorteni taitaa olla ratsuttajan kutsuminen kylään, jos joku osaavampi katsoisi olenko tehnyt ponin perusratsastuksessa jonkun suuremman luokan virheen joka on aiheuttanut epätasaisuuden ja huonon ratsastettavuuden vasempaan kierrokseen. Tämä nyt vain spekulointia, en ainakaan haluaisi uskoa sen johtuvan itsestäni.

Tehtiin ratsastaessa ihan perusjuttuja, Kaktu otti hieman videotakin mutta se on editoimatta. Laitan sen myöhemmin tänne blogin puolelle. Siitä näkee sen, että hyviäkin pätkiä tulee, mutta joissain kohdissa poni katoaa tuntumalta ja vastustelee. Olen kuitenkin oikein tyytyväinen tämän päiväiseen ratsastukseen, Goldi väläytteli erinomaisia pätkiä ja sen työmotivaatio on uskomaton! Laukkatyöskentely oli tasaisen hyvää, ja laukka kehittyy kokoajan eteenpäin. Hieno tamma!

Tämän päivän lemppari!

Ostin myös kuluneella viikolla uuden huovan meille Hööksiltä, joka osoittautui kyllä käytössä todella liukkaaksi. Siinä on kyllä huikean suuri säkätila, joten voisikohan se liukua pois paikaltaan Goldin säättömyyden takia? Nätti huopa mutta tosiaan epäkäytännöllisen liukas, pitäisi hankkia lima satulan alle että pysyy paikoillaan. Tarkkasilmäiset saattoivat huomata että ostin myös uudet nahkasaappaat! Kuin nakutetut minun jalkaani, ja ihan uskomattoman edulliset, maksoin näistä vain 46 euroa Hööksin -75% alennuksilla.

Huomenna meillä on tosiaan se kauan odotettu raspaus ja rokotus, jota ennen kuitenkin käyn ratsastamassa. Kokeilen viimeisen satulan, jonka sain yksityishenkilöltä postin kautta sovitettavaksi. Kyseessä on Kingston-merkkinen käytetty koulusatula, joka on melko edullinen. Tätä on käytetty useilla nyffeillä ja on ollut sopiva niillä, jäänyt edelliselle liian leveäksi. Peukut pystyyn, että olisi meille sopiva! Palaillaan huomenna tarkempien selostuksien kanssa raspauksesta ja löydöistä, ratsastuskuvia en varmaankaan saa mutta koitetaan pärjäillä ilman.

Terkkuja lukijoille, mitäs me hölmöt!

060

Ensimmäiset hankitreenit tälle talvelle, tarvitseeko sanoa muuta?

Nojaa, siis itse olin ilman satulaa ja poni pysyi hyvin lapasessa, mutta Lapasen kanssa oli hieman enemmän kontrolliongelmia :D

Poni esitti järjettömän hyvää ja isoa ravia, ja sai varmasti availtua selkäänsä. Laukat hyvää myös, yksi vaihto joka oli täysin tyylipuhdas. Aivan sanoin kuvailemattoman upea päivä ja fiilis ponista, se on vaan niin hieno! Ja juurikin hyvä tälläiselle pelkoperseessä-tädille, joka kaipaa varman pelin jonka kanssa uskaltaa tehdä mitä vain. Huomiselle poni saa vapaapäivän, tiistaina menen tekemään jotain mitä jaksan. Koulutreeni kentällä (tai pellolla) voisi tulla tarpeeseen!

Miten teidän hankitreenit on sujuneet, vai oletteko päässeet treenailemaan pelloille?

059

Tallipäivä vietetty ihanan Oonan kanssa, jäädytty muutamaan otteeseen mutta hauskaa oli!

Lähdettiin liikenteeseen kahdeksan aikaan aamulla, jolloin eteläisessä Suomessa vallitsi vielä lumimyräkkä. Hain Oonan ja se ehti jo laantua sillä väliin, hienoa! Ajeltiin tankkauksen kautta tallille, olin varannut maneesin klo 10-11 meidän käyttöön hyppyjä varten.

Goldia oli ilmeisesti tarhassa joku potkaissut takaseen, siinä oli ympyrän muotoinen vekki josta tuli vähän verta. Arkoi sitä hieman kun painelin, mutta päätettiin käydä kentällä ympyrällä kokeilemassa ontuuko se. Ei ontunut, ja katsottiin vielä maneesissa alkuverkkojen aikana että liikkuu puhtaasti ja käyttää yhtälailla molempia takasia. Ei huomattu mitään eroa normaaliin liikkumiseen joten hyvällä mielellä uskallettiin aloittaa hyppelyt. Rakensin maneesiin kaksi yksittäistä estettä, joiden lisäksi rakensin linjan (puomi-kavaletti-puomi-kavaletti ja yhden askeleen päässä okseri). Hypyt menivät ihan hyvin, vähän annoin Goldin levähtää ennen estettä jolloin se jäi etupainoiseksi ja lähestymiset menivät jälleen plörinäksi. Goldi oli kyllä mahtava, se pelastelee minua tuollaisissa tilanteissa älyttömän hyvin! Ei se tietenkään niin päin saisi mennä, mutta opitaan yhdessä.

Nostettiin lopulta okseria varmaan lähemmäs metriin ja yksittäistä porttia ehkä 90cm korkeuteen. Poni meni hyvin, ei kolautellut jos en tuonut sitä esteelle päin persettä. Sillä on oikeasti uskomaton skouppi esteille, ainoa johon pitää saada rutiinia on oma työskentely esteillä (pitäisi se valmentaja löytää) ja se pitäisi saada edestä nousemaan ylöspäin pepun päälle, ettei se jäisi etupainoiseksi. Uskon, että tämä tulee vasta ajan kanssa sillä poni on vielä nuori, mutta siihen pyritään kuitenkin jatkuvasti. Oona antoi hyviä vinkkejä mitä kannattaa tehdä, lopussa poni olikin jo paremman tuntuinen! Ihmeteltiin Oonan kanssa että mikäköhän siinä on kun Goldi vaihtaa sileällä hyvin ja puhtaasti laukat, muttei esteillä. Ehkä sen saa sileällä paremmin ratsastettua alle, esteillä pakka tosiaan vähän levähtää käsiin.

Mentiin vielä Goldi-talleilun jälkeen Oonan vuokraponin Unskin luokse, siitä lisää videolta ja Oonan blogista. Huomenna menen varmaan ilman satulaa pellolle tai maastoilemaan, kun tänään tuli niin ihanat hanget. Näillä näkymin en saa ketään lähtemään kuvaamaan (jos löytyy innokkaita niin saa tulla, vinkvink) mutta ihan normaalia ja rentoa työstelyä luvassa. Tällä viikolla ponilla on ollut arkena kaksi vapaapäivää, ja olen ollut sillä todella rennolla käyntipainotteisella maastolla maanantaina sekä torstaina. Riina meni keskiviikkona, puolisen tuntia kevyesti kentällä. Raspaus- ja rokotuspäivä on ensi viikon lauantaina, ja sen jälkeen poni lomailee ainakin viikon. Alustavasti ollaan sovittu että pidetään 16.2. Kiian kanssa kuvauspäivä joten silloin on ensimmäinen liikutus ponin loman jälkeen.