063

"Kyllä viisivuotiaan tytön pitää osata jo kiroilla
Reippaasti sanot nyt äidilles
Ettet aio edes vittu maistaa
Ja leikit hiekkalaatikon keskellä johtajaa
Opit siinä oikean asenteen
Veljes ottakoon syyt niskoilleen
Koulussa huudat vastaukset ääneen ennen viittaajia
Reilusti keskari pystyssä"

Goldi oli tänään riiviö. Ajattelin lähteä sen kanssa pidemmälle kävelylenkille, ja se vaikutti niin rauhalliselta että uskalsin lähteä huoletta pelkällä riimulla ja narulla liikenteeseen. Mielessä kävi kyllä suitsien laittaminen päälle, mutten kokenut sitä hyväksi ideaksi päivä raspauksen jälkeen joten jätettiin suitset talliin. Raippa olisi myös ollut tarkemmin ajateltuna hyvä apuväline, olisin ehkä saanut ponille paremmin oman mielipiteeni perille sen käytöksestä. Matkaan lähdettiin, ja tallitie muistutti lähinnä luistinrataa. Se oli kirkkaassa peilijäässä, poni pysyi hokkien avulla oikein loistavasti pystyssä mutta minä liukastelin senkin puolesta.

Maisema tallitieltä, ehh.. liukasta?

Päästiin kuitenkin ehjänä jokitielle, joka oli loskainen mutta pehmeä. Goldi oli vielä tänne asti oikein rauhallinen, natusteltiin matkalla kuusesta maistiaisia ja löntysteltiin eteenpäin. Virheen tein siinä kohtaa kun ajattelin ylittää isomman tien ja kävellä kävelytietä takaisin, se otti jotain ihmeellistä kipinää autotien hälinästä ja rupesi pukittelemaan. Siis ihan oikeasti, minä kävelin normaalisti eteenpäin ja poni käveli sekä pukitteli itsekseen silloin tällöin. Mitä ihmettä?

Päästiin kuitenkin etenemään vielä ihan normaalisti tässä vaiheessa, mutta mukaan tulivat ihmeelliset loikat. Vastaan tuli pariskunta koirineen, ja mies halusi ottaa ponista kuvan. Maltettiin seistä nätisti, mutta kun lähdettiin liikkeelle niin hypyt ja loikat jatkuivat. Aloin jo hermostua kunnolla ponille, sen käytös muistutti lähinnä kurittoman kakaran kiukuttelua. Alkoi olla jo riimun kanssa hankala pidellä tammaa, ja kiitin luojaa että päästiin ylittämään tie ja oltiin jo melko lähellä tallitietä. Oli kyllä ensimmäinen kerta ikinä kun oli hankaluuksia saada pideltyä Goldia, se on normaalisti niin viilipytty ja juuri eilen kehuin kaverilleni kuinka hyväkäytöksinen ja fiksu se on. Perun puheeni tämän päivän perusteella! Tallilainen tuli onneksi loppumatkasta vastaan ja jatkettiin yhtämatkaa tallille, Goldi rauhoittui kun sai kaverin vierelle ja päästiin ehjänä tuo luistinrata tie tallille. Ei siis löydetty itseämme joesta! :D

Vielä niin rauhassa ja hyväntuulisina :D

Itse ilkimys!

Kaisa oli ottanut Goldista myös Goldista ja Lapasesta tarhassa söpöilykuvia, kun tammat olivat höpötelleet keskenään aidan yli. Kiitos kuvista!