101

Heissan taas kaikki!

Lauantaina oltiin hyppäämässä. Siis ihan omalla kentällä, oman tallin pihassa mutta hyppäämässä silti - ja edellisestä kerrasta olikin hurjasti aikaa! Daniela saatiin mukaan avuksi, ja rakensin kentälle päälle 10 metrin linjan ja yhden yksittäisen okserin kentän keskelle, niin että se tultiin lyhyellä sivulla.

Tarkoitus oli tosiaan treenata laukanvaihtoja esteen päällä. Nyt kun meillä on ollut suurimpana ongelmana esteillä ristilaukat, on mielestäni tärkeää että keskitytään siihen miten ne saataisiin pois. Goldi harvoin vaihtaa esteen päällä, vaan se laskeutuu samalla laukalla alas millä se on hyppyyn lähtenytkin. Mentiin siis melko matalilla korkeuksilla lauantaina, mutta haettiin toimintaan hieman teknisyyttä. Goldi kuitenkin yllätti ja vaihtoi yhtä hyppyä lukuunottamatta jokaisella kerralla laukan! Ensin tehtiin työskentelyä vain ympyrällä, jolloin myötälaukka on toki helpompi saada. Sen jälkeen lisättiin vaikeusastetta, ja tultiin keskellä olevaa okseria vuorotellen vasemmalta ja oikealta niin että jokaisella kerralla jatkettiin eri suuntaan ja eri laukassa. Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin tehtävä sujui. Yksinkertainen tehtävä, mutta meille tavallaan melko hankala.

Tultiin yksittäisen tehtävän jälkeen sarjaa. Luulin laittaneeni meille kahden askeleen välin, mutta se paljastui kolmen askeleen väliksi. Ei jaksettu alkaa linjaa muuttamaan, vaan tultiin sitä kolmella askeleella. Täytyy kyllä myöntää että olen todella huono näissä metrimäärissä, kun niitä ei ole koskaan ennen tarvinnut laskea. Pitäisi varmasti alkaa opettelemaan! Onneksi päästään uudella tallilla valmennuksiin, helpottaa varmasti paljon kun joku on kertomassa mitä tehdään ja miksi.

Lopuksi tultiin vielä kaikkia esteitä ratana. Aloitettiin okserilta, jonka jälkeen tultiin sisään linjalle ja siitä jatkettiin vielä uudestaan okserille. Olin suunnitellut ennen tuntia että laitan johtimet toisin päin, jolloin olisin saanut okserista rakennettua pystyn. Suunnitelma kuitenkin muuttui siinä vaiheessa, kun huomasin ettei meidän johdintolpissa ole tasaista määrää kannattimia - toisessa oli kannattimia neljä ja toisessa vain kaksi. En siis saanut pystyä rakennettua mitenkään fikusti, eli en voinut tulla keskellä olevaa estettä molemmista suunnista. Goldi teki koko tunnin aivan älyttömän hyviä hyppyjä, ja oli muutenkin skarppina. Se ei kuitenkaan ottanut pohjeapuja läpi yhtä hyvin kuin normaalisti, ja uskon sen johtuneen järkyttävästä kiimasta jonka se on puskenut päälle.. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin poniin älyttömän tyytyväinen, vaikka ratsastaja ei varmasti ollutkaan ihan parhaillaan.

Tänään eli sunnuntaina olin jälleen Danielan kanssa tallilla, mutta tällä kertaa kuvaamassa Danielan ratsastusta. Daniela teki kevyen ratsastuksen ilman satulaa, ja alkuvaikeuksien jälkeen poni toimi aivan täydellisesti! Se näytti (ja kuulemma tuntui) todella kevyeltä ja vastaanottavaiselta, ja käytti itseään hyvin. Alussa se haahuili taas sen näköisenä ettei aio tehdä tänään töitä ollenkaan, mutta Daniela ratsasti sen todella pehmeästi ja kärsivällisesti ja noin puolen tunnin jälkeen poni antoi periksi. Kuvia en viitsi Danielan ratsastuksesta julkaista, mutta kävin ponin selässä lopuksi myös itse.

Kokeiltiin nimittäin mennä kokonaan ilman varusteita! Ollaan kokeiltu tätä joskus aikaisemminkin kerran, mutta silloin hommasta ei tullut juurikaan mitään. Tosin meillä ei ollut silloin edes kaulanarua, jolloin poni meni ihan minne sitä itseään sattui huvittamaan.. Tänään oli kuitenkin ihan eri ääni kellossa! Sehän toimi kuin ajatus. Kuunteli erittäin hyvin painoapuja, ja jouduin oikeastaan käyttämään kaulanarua apuna vain pari kertaa. Otettiin laukat ja ravit, pysähdykset ja liikkeelle lähdöt eikä missään ollut pienintäkään ongelmaa. Loppuravit tehtiin kahdeksikolla, joka sekin onnistui yllättävän hyvin. Ei voi sanoa muuta, kuin että tuli jälleen kerran todistettua miten mahtava poni minulla onkaan! Käytiin vielä loppukäynnit kävelemässä tiellä, jossa Daniela tottakai kulki vierellä - yksin en kuitenkan uskaltaisi vielä poistua kentältä pelkän kaulanarun voimin, kun ollaan koko hommaa harrastettu vasta kaksi kertaa.

Tälle kuvalle naurettiin Danielan kanssa pieni hetki!

Kaikista kuvista jälleen suuri kiitos meidän huipputiimin jäsenelle Daniela Pietikäiselle! Oletteko tekin sitä mieltä, että Goldi näyttää näissä varusteettomissa laukkakuvissa ihan lännenratsulta? Kohtahan sille voi jo opettaa liukupysähdykset ja spinnaukset! ;)