lauantai 30. marraskuuta 2013

036

Paljon asiaa tähän postaukseen, mutta aloitetaan nyt kuitenkin valmennuksesta! Pahoittelen jo nyt postauksessa esiintyvien kuvien puolesta, ne ovat vanhoja kun ei ole uusiakaan näyttää.

Sain aikaiseksi soitella Teppo Hakalalle valmennuksesta viime viikolla, saatiin idea että mentäisiin muuttoreissulla ihan kunnolla hyppäämään valmennukseen, ihan vaan hakemaan kokemuksia muistakin paikoista kun kotikentältä. Sain sovittua meille valmennuksen lauantain aamupäivälle, joka sopi kuin nenä päähän. Halusin nimenomaan Teppo Hakalalle siitä syystä että olen ollut siellä ennenkin valmennuksissa, ja tykkään Tepon tavasta valmentaa.

Aikataulut meni tiukille ja harmitti ettei ehditty ajan kanssa laittaa ponia kuntoon, tai kävellä ja tutustua paikkaan huolellisesti. Onneksi poni ei ollut uudesta paikasta moksiskaan, se käyttäyty kuin olisi asunut Hakalalla vähintään koko ikänsä ja maneesistakaan se ei ollut ihmeissään. Minua jännitti, ja alkuverryttelyt menivät suht huonosti. Tehtiin ympyrällä ravipuomityöskentelyä, ihan vaan ravailtiin ja ylitettiin puomeja. Teposta huomasi, että hänellä ei ollut ponia kohtaan suuria odotuksia vaan lähinnä uskoi että tämä on todella raaka ratsastuksellisesti. Aloiteltiin hypyt pienellä ristikolla, johon tultiin ravissa sisään. En tiedä mikä siinä on, mutta minulle ravitehtävät ovat aina olleet esteillä haastavimpia. En vain osaa tuoda ravissa sisään vaan alan sähläämään selässä omiani. Teppo muistutteli että pitää vaan istua hiljaa ja antaa ponin suorittaa. Goldi tosin oli itsekin laiskalla tuulella näissä ravihypyissä, se ei melkein edes nostellut jalkojaan..

Sitten tultiin ravissa, ja olin juuri ehtinyt kertoa Tepolle että ollaan pyöristetty paljon viime aikoina ponin hyppyä ylöspäin innareilla, ja ensimmäisen hypyn jälkeen ainoa kysymys Tepolta oli että hyppääkö se aina noin yli. Kuulemma hypyssä oli ainakin 30 cm liikaa korkeutta, mutta ei väittänyt tätä huonoksi asiaksi vaan sanoi että olette ainakin onnistuneet sitä hyppyä pyöristämään ylöspäin! Tehtiin yksittäisiä hyppyjä jonkin aikaa, ilman suurempia ongelmia. Poni suoritti erinomaisesti, minun vain pitäisi oppia olemaan selässä hiljaa ja luottaa siihen että se todella suorittaa itsekin. Muutenkin sorruin jännitykseltäni hieman yliratsastamaan.

Hypättiin kuitenkin vähän jumppasarjaakin, jossa oli kolme ristikkoa ja niiden välissä aina puomi. Yksi laukka mahtui jokaiseen väliin. Tässä ei oikeastaan ollut myöskään suurempia ongelmia, poni suoritti ja minä hilluin kyydissä. Turhauttavaa kertoa kun suurempia ongelmia ei ollut oikeastaan muussa kuin omassa ratsastuksessa rauhoittamista! Toki se on positiivista, että poni suorittaa kuin vanha tekijä. Hypättiin myös suoria linjoja, kaarevia linjoja ja pientä rataa, sekä jopa erikoisesteitä! Harmittaa, kun mulla on pieni videokin mutta en osaa sitä tänne ladata kun en edes saa sitä puhelimesta ulos :(

Erikoisesteillä tuntui että valmentajaa jännitti enemmän kuin minua meneekö se niistä yli, Goldi ei ole ikinä kieltänyt ja se ei tehnyt sitä nytkään vaikka paikka on uusi ja osa esteistäkin melko jännittäviä. Kokonaisuudessaan olen valmennukseen ja sen sisältöön erittäin tyytyväinen, ja aion mennä heti tilaisuuden tullessa uudestaankin!

© Eeva Laakso

Ja sitten seuraavaan aiheeseen, eli poni muutti tänään erittäinkin onnistuneesti uudelle kotitallille. Yksi ja ainoa syy muuttoon oli se, että halusin itsehoitotallista täysihoitoon että oma jaksaminen olisi parempaa ja helpottaisi ainainen tallilla oleminen. En koe, että joudun viettämään siellä liikaa aikaa, mutta on paljon mieluisampaa mennä tallille ja hoitaa poni jonka jälkeen on valmis lähtemään kotiin, kuin jäädä tekemään iltatallia tai siivoamaan karsinoita. Olen niin mukavuudenhaluinen ja omalla tavallani laiska persoona, että en jaksa panostaa talleiluun kovalla työllä vaan panostan mielummin mahdollisuuksien mukaan rahallisesti. Saatiin paikka tallilta, jossa minulla on ollut ennestään yläasteikäisenä kaksi ylläpitohevosta. Talli sijaitsee ihanteellisen matkan päässä meiltä, sinne on autolla vain kahdeksan kilometriä ja sen ajaa alle vartissa, jos hyvin sattuu. Työpaikaltani sinne on viitisen kilometriä, ja uskonkin että tulen aika usein menemään suoraan töistä tallille.

Uudella tallilla Goldi asuu ulkokarsinassa, joka tietysti lisää loimitusta omalla tavallaan. Klipattu poni ja ulkokarsina ei välttämättä ole ihanteellisin yhdistelmä, mutta uskon Goldin pärjäävän oikein loistavasti. Se saattaa tykätäkin että on raikas ilma jatkuvasti! Tallilla on hyvä kenttä ja estekalusto, maneesikin on kävelymatkan päässä ja sopimuksen mukaan sinne saa mennä ratsastamaan. En usko että käydään siellä ihan viikottain, mutta nyt kun kentät menevät jäähän olisi sielläkin kiva käydä että saa edes kerran kahteen viikkoon treenattua kunnolla. Maastoja on jonkin verran, ja se onkin yksi asia jota tulen edelliseltä tallilta kaipaamaan todella.

Koitan saada otettua huomenna kuvan kun Goldi on omassa yksiössään uudella tallilla, se näkee sieltä juuri oven yli ulos ja näyttää niin söpöltä kurkkiessaan maailman menoa! Toivon todella, että uudellakin tallilla olisi mukavaa väkeä ja sopeuduttaisiin kumpikin sinne hyvin, en tiedä miten meno on muuttunut näissä yli seitsemässä vuodessa.

© Kiia Kuokka

© Kiia Kuokka

©Eeva Laakso

2 kommenttia

  1. Lohduttavaa kuulla, että jollain muullakin on ongelmia ravissa hyppäämisen kanssa, miten se voikin olla niin vaikeaa? Toivottavasti sekä poni, että sinä sopeudutte hyvin uudelle tallille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vaan ymmärrä mikä siinä on niin hankalaa, ehkä kun tahti on eri? Hassua :D

      Poista