Taukoa on taas ollut, mutta meillä on kaikki erinomaisen hyvin. Poni on elämänsä kunnossa nyt, se on hyvä ratsastaa ja se liikkuukin paljon mielummin nyt kun ollaan saatu klipattua talvikarvat pois. Ollaan menty koulua, hypelty itsenäisesti ja maastoiltu, ja tänään oltiin kisoissakin.
Eilen kun olin tallilla sain tallikaverilta kuulla että meidän viereisellä tallilla järjestetään aluekisat jossa on alkuun kaksi seuraluokkaa. En ollut tästä kuullut tosiaan aikaisemmin, ja olinkin harmitellut kun kyseessä on aluekisat eikä meillä ole aluelupia. Pikaisten soittojen ja selvittelyjen jälkeen sain kuitenkin meidät jälki-ilmoitettua molempiin seuraluokkiin, 70cm ja 80cm. Kilpailut alkoivat aamulla jo yhdeksältä, joten seuraava ongelma olikin saada joku auttamaan sen verran että saisin käveltyä radan ja maksettua lähdöt. Tiia kuitenkin reippaana lupaili tulla avuksi, ja hyvillä mielin heräsin sunnuntaina kuudelta kisapäivään! Vitsailin, väsytti tosi paljon.
Verkassa Goldi tuntui oikeasti todella hitaalta jalalle. Se liikkui kyllä, mutta jouduin käyttämään paljon vahvempia apuja kuin normaalisti. Se varmaan kiukutteli kun keskeytettiin unet, eikä se saanut mennä rauhassa kaverin kanssa tarhailemaan aamupäiväksi ;) rata vaikutti itsessään ihan kivalta ja helpolta, vain pari estettä oli maksimikorkeudella. Olisin tosin itse hypännyt perusradan viidennen esteen toisesta suunnasta myös perusradalla, mutta meni se meillä näinkin. Verkassa otin kymmenisen hyppyä, ja jäin kävelemään odotellessa radalle pääsyä. Olimme ensimmäisiä lähtijöitä jälki-ilmoittautumisen johdosta, ja vaikka yleensä jännitän kisatilanteita hurjasti niin nyt en jännittänyt lainkaan! Rata oli melko epätasainen, Goldi suoritti parhaansa mukaan mutta oma ratsastus ei ensimmäisessä luokassa ollut kovin tarkkaa. Lähdin uusinnassa ahnehtimaan liikaa, ja tuloksena uusinnasta yksi puomi. Lähdin puskemaan Goldia pitkällä linjalla aivan liian paljon, ja se teki juuri niinkuin käskin muttei ehtinyt nostaa takajalkoja mukaan hyppyyn jolloin se nappasi puomin mukaan.
Olin radan jälkeen niin pettynyt itseeni. Miten voin tehdä noin amatöörivirheen? Olisimme tehneet ilman tuota aivopierua aivan varmasti puhtaan radan, mutta aloin ahneeksi ja lähdin ratsastamaan liikaa aikaa. Olin kuitenkin onnellinen siitä, että edessä oli vielä toinen luokka jossa saisin korjattua virheeni. Verkkaan pyysin Tiian avuksi, ja otin yhteensä varmaan viisi hyppyä okserille. Tiia neuvoi ratsastamaan kaarteet ja odottamaan estettä - juuri niinkuin minulle on ennenkin neuvottu. Miten noin helppo asia voi olla niin vaikea sisäistää! Otin kuitenkin neuvosta vaarin, ja lähdin todella päättäväisin mielin 80cm radalle toisena lähtijänä.
Goldi vaikutti sopivan etenevältä mutta rauhalliselta, ja se kuunteli äärettömän hyvin! Ei ole oikeasti ollut ikinä noin hyvää fiilistä radalla, toimimme yhdessä ratsukkona ja jaksoin odottaa esteitä lukuunottamatta vihreää lankkuestettä jolle yritin itse lähteä askelta liian aikaisin hyppäämään. Ollaan viime aikoina keskitytty paljon siihen, että Goldi lähtee mielummin hieman kaukaa hyppyyn kuin että se ottaa puolikkaan askeleen liian juureen ja hyppää hissinä suoraan ylöspäin. Uusinnassa olisin voinut ratsastaa toki enemmän aikaa, mutta mielestäni oli paljon tärkeämpää saada alle puhdas ja ennen kaikkea siisti suoritus josta jäisi meille kummallekin hyvä mieli. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin, ja tuloksena oli puhdas rata ja kolmas sija!
Tiia sai molemmista radoista videot, mutta en ole ladannut 70cm radasta videota lainkaan nettiin. Tässä postauksen lopussa on kuitenkin video 80cm radasta, ja alla vertailukohteena video meidän ensimmäisistä kilpailuista luokasta 80cm. Huomaatteko eroa? Minä ainakin huomaan itse kärsivällisemmän ratsastajan, joka osaa odottaa ponia eikä ratsasta niin hirveää vauhtia rataa läpi - sekä ponin, joka on saanut huiman määrän itseluottamusta ja varmuutta!
Meidän ensi viikkoon kuuluu paljon koulutreeniä. Tai mikä nyt sitten on paljon, itse treenaan keskiviikkona ja viimeistelynä lauantaina. Sunnuntaina on jännät hetket käsillä, sillä meillä on ensimmäiset koulukilpailut! Toivotaan että poni pysyy nahoissaan, sillä se ei ole koskaan nähnyt kouluaitoja. Ja toivotaan että minä muistan radan, sillä viimeisestä koulukilpailuista on aikaa kuutisen vuotta. Lähdetään ratsastamaan KN Specialin rata, joka on ainakin omasta mielestä mukava rata sillä siinä on paljon kaarevia uria. Loivat kiemuraurat sujuivat ainakin viime treeneissä hyvin, ja poikkirataleikkaalla tehtävä laukannostokin onnistui. Ei lähdetä havittelemaan minkään asteista menestystä, vaan voitetaan itsemme jos päästään hyväksytyillä prosenteilla ohjelma läpi. Parhaamme yritetään, ja sillä lähdetään liikkeelle :)
Adios amigos, palaillaan jälleen!
Julkaisu käyttäjältä Erika Hermunen.
Julkaisu käyttäjältä Erika Hermunen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti