097

Kisat sitten jäivätkin väliin, siitä huolimatta että odotin niitä paljon ja olin jo opetellut radankin.

Kiitos kuvasta Daniela Pietikäinen

Perjantaina odotin lauantaita kuin kuuta nousevaa, oltiin sovittu Tanjan kanssa että lähdetään Mäntsälän ratsastuskoululle avuksi liikuttamaan poneja ja siitä ajellaan Elmerille treenaamaan koulurataa. Pieleen menivät suunnitelmat, heräsin lauantaina aamulla seitsemän aikaan siihen etten saa päätä liikutettua. Heti, jos yritin liikuttaa päätä senttiäkään antoi se sähköiskun kaltaisia kramppeja aivoihin.

Äidin kanssa pähkäiltiin että mitä tehdään, ja varattiin aika Mehiläiseen klo 11. Lääkärikään ei osannut kertoa syytä tälle vaivalle, mutta yksi mahdollisuus oli ns. kierokaulan syndrooma, tai toisena vaihtoehtona hermon jumiutuminen kireiden lihasten väliin. Joka tapauksessa kipu oli sietämättömin mitä olen tähänastisen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja ne krampit.. Ei voi sanoin kuvailla.
"Torticolliksella eli kierokaulalla tarkoitetaan tilannetta, jolloin kaula äkillisesti tai pikkuhiljaa vetäytyy vinoon tai kieroon asentoon. Vaiva paranee yleensä nopeasti. Oireina on kipu ja jäykkyyden tunne niskassa. Niskalihakset ovat toispuoleisessa krampissa ja sen seurauksena pää jää vinoon asentoon."

Lääkärin jälkeen oli siis soitettava Jokeralle ja peruttava minun sunnuntainen startti. Ei mitään toivoakaan että tässä kunnossa olisin ratsastanut, kun sängystäkään ei päässyt omin voimin ylös.

Kiitos kuvasta Daniela Pietikäinen

Sattuneista syistä myös Goldi sai vapaata nämä kaksi päivää, kun en todellakaan ole ollut ratsastuskunnossa. En ole myöskään saanut sille liikuttajaa näille päiville, joten se on saanut lomailla tarhassa yötä päivää. Tänään jouduin raahautumaan tallille käymään, tosin vain hengailijan roolissa ja Danielan kyydillä - en pystynyt oikeasti tekemään mitään kun jouduin kokoajan varomaan niskan kramppeja. Meillä oli kuitenkin hevosien laitumelle lasku tänään, ja halusin olla paikanpäällä jo ihan turvallisuussyistä.

Daniela ratsasti Goldin laitumelle ja itse pääsin paikalle autokyydillä. Tyydyin katselemaan istualteen kun hevoset kirmailivat, söin palan kakkua ja lähdettiin Danielan kanssa kohti kotia. Ihan väsynyt olo kokoajan, kun joutuu syömään kipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja jatkuvalla syötöllä. Ehkä tästä vielä palataan elävien kirjoihin, ja pääsen pian taas normaaliin arkeen mukaan! Huomenna täytyy vielä sairaslomailla kotona, sohvalla makoillen mutta sen jälkeen toivottavasti pääsisin jo takaisin töihin ja tallille.

Kiitos kuvasta Daniela Pietikäinen

Kuvituskuvina toimivat laitumille laskussa otetut kuvat, joista kiitos kuuluu Danielalle!