Muutto suoritettu

Nyt se on hoidettu, nimittäin ponin muuttopuuhat.

Kaikki meni hyvin, uusi talli on ihana maalaistalli maneesilla varusteltuna ja poni vaikutti heti alusta saakka olevan kotonaan. Se ei stressaa ainakaan näkyvästi uusista paikoista tai muuttamisesta ylipäätään, mutta toki niitä on tullut meillä vuoden sisään aivan liikaa. Tässä tallissa sen nyt olisi kuitenkin tarkoitus asua sitten ainakin vuosi eteenpäin, jos vain kaikki sujuu hyvin!

Goldi on ollut nyt todella kevyellä liikutuksella viime viikon, meidän kentän ollessa kova pakkasten takia. Ehdotinkin että Nella sen ratsastaa kun päästään perille, ettei se joudu pitämään vapaapäivää. Ja olinkin jo unohtanut miten söpö pari onkaan! Goldi liikkui hyvin ja yhteinen sävel alkoi löytyä jo todella hyvin. Tämä oli kuitenkin vasta Nellan toinen kerta ponin selässä :)

Olo ei ollut surullinen, eikä oikeastaan edes haikea ennen tätä aamua. Työmatkalla aloin automaattisesti miettimään että ainiin, ollaanko sovittu Danielan kanssa tämän viikon tallipäivät. Hetken unenpöpperöisten mietintöjen jälkeen tajusin, ettei meidän tarvitse enää sopia tallipäiviä. Silloin vasta oikeasti tajusin että ponin liikutuksesta ja hoidosta vastaaminen ja huolehtiminen kuuluu nyt jollekin muulle kuin minulle.

Uskon kuitenkin että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Saattaa jopa olla, että Nellalla ja ponilla on ensimmäiset kilpailut ihan parin viikon päästä. Minä sen sijaan olen nyt hetken hevoseton, ja nautin vapaasta ajasta parhaani mukaan. On kummallista, kun yhtäkkiä onkin aikaa nähdä ystäviä ja tehdä omia juttuja. Tämä hevoseton aika sattui hyvään saumaan myös meidän työpaikan pikkujoulureissun osalta, kun perjantaina lähdetään Ruotsiin laivalla!

Hevostelua tulee kuitenkin ratsastettavan osalta, jonka kanssa treenit jatkuvat toistaiseksi normaaliin malliin. Ensimmäistä kertaa oli myös kuvaaja mukana menossa, kun Daniela lähti katsomaan millainen tapaus tämä nelivuotias tamma oikein on. Kyseessä ei siis ole se suomenhevonen, joka on tulossa minulle, vaan 4v wpb tamma jota käyn ratsastamassa noin kerran viikossa ja josta olenkin tainnut joskus täällä mainita. Täytyy kysyä omistajalta saisiko kuvia julkaista täällä blogissakin jahka ne itselleni saan! Sen kanssa ollaan edistytty esteillä hyvin ja se suorittaa jo melko teknisiä tehtäviä, ja kun palikat saadaan kohdalleen tulee esiin todella hyviä hyppyjä.

Suomentamman saapumisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Huomenna ajan Vihtiin sovittelemaan vähän sille satuloita, ja hakemaan tavaroita jo valmiiksi talliin odottelemaan. Jännittävää, kun ei osaa etukäteen yhtään arvata millainen kaveri sieltä tulee. Palaillaan siis myöhemmin asian tiimoilta.

Haluan vielä toivottaa Goldin uusille ihmisille kaikkea hyvää jatkoon, ja onnea ja menestystä Nellalle kisakentille!

Vastauksia

Muotoillaan tämä kysymyspostauksen vastauspostaus hieman erilailla. Luvassa on lähes laittoman pitkä postaus, ja nostan hattua mikäli tämän vuodatuksen jaksaa joku lukea loppuun saakka!

Kysymyksiä tuli jokunen, ja oikeastaan ainoastaan Goldin lähtemiseen liittyviä kysymyksiä. Haluan nyt tässä postauksessa hieman avata asiaa, tähän ei liity mitään draamaa eikä kyllästymistä.

Suurin kysymys on tietysti miksi Goldi lähtee ylläpitoon. Päätös sen ylläpitoon antamisesta tuli aika nopeasti. Minulla oli blogissakin kerrottu alamäki harrastusta kohtaan, joka ei kuitenkaan itsessään johtanut ylläpitopäätökseen. Aloin kuitenkin sen pohjalta käsitellä enemmän asiaa että miksi Goldi on minulla, ja mikä sen tulevaisuus tulee olemaan. Olen jo kauan tiennyt että tulevaisuudessa Goldista olisi tarkoitus saada toimiva poni nimenomaan lapsille. Ponithan ovat etupäässä lapsille tarkoitettuja ratsuja, niin en näe siinä mitään järkeä että pidän täydellisen kiltin ja hyvän työmotivaation omaavan ponin omana ratsuna, kun se voisi kilpailla jonkun päättäväisen ponikuskin alla. Toinen seikka joka johti ylläpitopäätökseen oli se, että ponin ylläpito maksaa rahaa ja se maksaa rahaa melko paljon. Me asumme pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrat tunnetusti ovat hieman korkeammat kuin muualla Suomessa. Lisäksi siihen päälle vakuutukset, kengitykset ja eläinlääkärit - meidän tapauksessa myös lisärehut. Tämä kuuluu normaaliin hevoselämään, ja sen ymmärrän. Pointtini on se, että mikäli maksan ponin vuokria asunnon verran kuukaudessa, ei minulla ole mitään saumaa muuttaa omaan asuntoon asumaan tässä elämässä. Itsenäistyminen on melko hankalaa, jos asuu vanhempien yläkerrassa - siitä huolimatta että tulen vanhempieni kanssa erinomaisesti toimeen :)

Milloin se lähtee ylläpitoon? Goldi lähtee ylläpitokotiinsa viikon päästä sunnuntaina, 26 päivä lokakuuta. Kauanko se on ylläpidossa? En tiedä. Alustavasti ylläpitäjien kanssa on sovittu että he saavat pitää ponia seuraavan kilpailukauden loppuun - mutta koska tytön tavoitteet ovat korkealla ja toivomus olisi päästä osallistumaan Amateur Tourille ensi vuonna on ylläpidon tarkoitus jatkua vuoden verran tästä eteenpäin. Jos kaikki menee hyvin ja yhteistyö toimii, miksei pidempäänkin? Minulla ei ole vielä tietoa siitä mitä vuoden päästä tapahtuu.

Goldia aion käydä katsomassa usein, useamman kerran kuukaudessa. Pidetään jo nyt todella tiiviisti ylläpitäjien kanssa yhteyttä, ja yksi seikka jonka takia uskallan ponin ylläpitoon antaa on se että se jää lähelle asumaan. Meiltä ajaa tulevalle tallille alle tunnin verran, joten voin ajella sinne arkisinkin. Tarkoitus olisi, että kävisin noin kerran viikossa ponia ratsastamassa uudellakin tallilla. Tämä ei siis millään tapaa ole meidän tarinan loppu - edessä on ennemminkin uusi alku. Goldin astuttamisesta en osaa vielä sanoa mitään, sen näkee sitten kun tietää jääkö poni ylipäätään minun omistukseeni vai meneekö se jossain vaiheessa myyntiin. En näe mitään syytä astuttaa sitä nyt tai edes lähivuosina, kun se on niin aktiivisessa käytössä.

Goldiin en ole missään tapauksessa kyllästynyt. Päin vastoin, mitä lähemmäs muutto tulee sitä suuremmaksi kasvaa motivaatio toimia sen kanssa. Ollaan löydetty oikein hyvä yhteinen sävel oikeastaan kaikkeen tekemiseen, poni voi hyvin ja sitä kautta myös minä voin hyvin. Se nauttii olostaan nykyisellä tallilla, ja se tulee tarhastakin aina oikein innokkaana vastaan. Mikäli ylläpidon syynä olisi kyllästyminen, pyörtäisin päätökseni ylläpidosta viimeistään nyt kun sopimuksia ei olla vielä allekirjoitettu. Koska syynä ei ole kyllästyminen, en näe mitään syytä purkaa suunnitelmia kun minulla on niin vahva tunne siitä että juuri tämä on oikea tapa toimia ponin tulevaisuutta ajatellen. Enkä toisekseen olisi voinut löytää sille parempaa kotia kuin mihin se on nyt menossa. Kaiken lisäksi olen saavuttanut ja oppinut tämän ponin kanssa enemmän kuin olisin ikinä osannut toivoa, ja se säilyy mielessäni aina vaikka se vaihtaisi paikkakuntaa Suomen toiselle puolelle!

Goldin jälkeen päästään seuraavaan asiaan. Olemme olleet Goldin entisen omistajan kanssa enemmän ja vähemmän tekemisissä kuluneen vuoden aikana. Siitä tulee oikeasti kohta vuosi, kun kirjoitimme ponista kauppakirjat! Olemme siis entisen omistajan kanssa hyvissä väleissä, ja meillä on jonkin verran yhteisiä tuttuja. Goldin entinen omistaja oli saanut tietoonsa, että poni on lähdössä ylläpitoon jonka jälkeen jään hevosettomaksi. Hän tarjosi minulle ratsutettavaksi 4 vuotiaaksi kääntyvää suomenhevosta, joka on aivan alkutekijöissä ratsuhommissa. Omistajan luokse minulla on auttamattomasti liian pitkä matka useasti ajettavaksi, mutta saimme asiat siihen malliin että uusi hevonen tulee Goldin paikalle meidän nykyiselle tallille ratsun hommia harjoittelemaan. Sen kanssa siis aloitetaan kaikki nollasta, harjoitellaan liinassa kulkemista sekä satulan selässä pitämistä jonka jälkeen aloitetaan pikkuhiljaa ratsastajan kanssa toimiminen.

Joku varmasti nyt ajattelee, että sysään ponin uuden hevosen alta pois. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tätä uutta projektia tarjottiin minulle vasta perjantaina. Kaikki päätökset tehtiin hyvin nopeasti, kävin katsomassa hevosta perjantaina illalla ja samana päivänä varasin sille tallipaikan meidän talliltamme. Se siirtyy marraskuun alussa täyttämään Goldilta jääneen karsinan. Sen kuulumisia voin kirjoitella tänne blogin puolelle useamminkin, kun joudun käymään alkuun kaverin kanssa joka päivä tallilla, sillä alkuvaiheessa apu on välttämätöntä.

Toivoin paljon, mutta sainkin enemmän.

Ainiin, ensimmäiset koulukisat menivät ihan hyvin. Odotukset olivat matalalla, mutta pettymys oli suuri omaa ratsastusta kohtaan. Omaa ratsastusta ei voi kehua, mutta ponia voi. Sen suorittamisen ja yritteliäisyyden ansioista prosenttisaldomme oli 59%.

Kysymyspostaus

Onko jäänyt jotain hampaankoloon?

Nyt on aika kysellä. Ihan kaikesta, ja ihan kaikkea. Vastailen parhaani mukaan, ja kerään vastaukset erilliseen postaukseen ylös.

Kuulumisia!

Heippa jälleen!

Taukoa on taas ollut, mutta meillä on kaikki erinomaisen hyvin. Poni on elämänsä kunnossa nyt, se on hyvä ratsastaa ja se liikkuukin paljon mielummin nyt kun ollaan saatu klipattua talvikarvat pois. Ollaan menty koulua, hypelty itsenäisesti ja maastoiltu, ja tänään oltiin kisoissakin.

Eilen kun olin tallilla sain tallikaverilta kuulla että meidän viereisellä tallilla järjestetään aluekisat jossa on alkuun kaksi seuraluokkaa. En ollut tästä kuullut tosiaan aikaisemmin, ja olinkin harmitellut kun kyseessä on aluekisat eikä meillä ole aluelupia. Pikaisten soittojen ja selvittelyjen jälkeen sain kuitenkin meidät jälki-ilmoitettua molempiin seuraluokkiin, 70cm ja 80cm. Kilpailut alkoivat aamulla jo yhdeksältä, joten seuraava ongelma olikin saada joku auttamaan sen verran että saisin käveltyä radan ja maksettua lähdöt. Tiia kuitenkin reippaana lupaili tulla avuksi, ja hyvillä mielin heräsin sunnuntaina kuudelta kisapäivään! Vitsailin, väsytti tosi paljon.

Verkassa Goldi tuntui oikeasti todella hitaalta jalalle. Se liikkui kyllä, mutta jouduin käyttämään paljon vahvempia apuja kuin normaalisti. Se varmaan kiukutteli kun keskeytettiin unet, eikä se saanut mennä rauhassa kaverin kanssa tarhailemaan aamupäiväksi ;) rata vaikutti itsessään ihan kivalta ja helpolta, vain pari estettä oli maksimikorkeudella. Olisin tosin itse hypännyt perusradan viidennen esteen toisesta suunnasta myös perusradalla, mutta meni se meillä näinkin. Verkassa otin kymmenisen hyppyä, ja jäin kävelemään odotellessa radalle pääsyä. Olimme ensimmäisiä lähtijöitä jälki-ilmoittautumisen johdosta, ja vaikka yleensä jännitän kisatilanteita hurjasti niin nyt en jännittänyt lainkaan! Rata oli melko epätasainen, Goldi suoritti parhaansa mukaan mutta oma ratsastus ei ensimmäisessä luokassa ollut kovin tarkkaa. Lähdin uusinnassa ahnehtimaan liikaa, ja tuloksena uusinnasta yksi puomi. Lähdin puskemaan Goldia pitkällä linjalla aivan liian paljon, ja se teki juuri niinkuin käskin muttei ehtinyt nostaa takajalkoja mukaan hyppyyn jolloin se nappasi puomin mukaan.

Olin radan jälkeen niin pettynyt itseeni. Miten voin tehdä noin amatöörivirheen? Olisimme tehneet ilman tuota aivopierua aivan varmasti puhtaan radan, mutta aloin ahneeksi ja lähdin ratsastamaan liikaa aikaa. Olin kuitenkin onnellinen siitä, että edessä oli vielä toinen luokka jossa saisin korjattua virheeni. Verkkaan pyysin Tiian avuksi, ja otin yhteensä varmaan viisi hyppyä okserille. Tiia neuvoi ratsastamaan kaarteet ja odottamaan estettä - juuri niinkuin minulle on ennenkin neuvottu. Miten noin helppo asia voi olla niin vaikea sisäistää! Otin kuitenkin neuvosta vaarin, ja lähdin todella päättäväisin mielin 80cm radalle toisena lähtijänä.

Goldi vaikutti sopivan etenevältä mutta rauhalliselta, ja se kuunteli äärettömän hyvin! Ei ole oikeasti ollut ikinä noin hyvää fiilistä radalla, toimimme yhdessä ratsukkona ja jaksoin odottaa esteitä lukuunottamatta vihreää lankkuestettä jolle yritin itse lähteä askelta liian aikaisin hyppäämään. Ollaan viime aikoina keskitytty paljon siihen, että Goldi lähtee mielummin hieman kaukaa hyppyyn kuin että se ottaa puolikkaan askeleen liian juureen ja hyppää hissinä suoraan ylöspäin. Uusinnassa olisin voinut ratsastaa toki enemmän aikaa, mutta mielestäni oli paljon tärkeämpää saada alle puhdas ja ennen kaikkea siisti suoritus josta jäisi meille kummallekin hyvä mieli. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin, ja tuloksena oli puhdas rata ja kolmas sija!

Tiia sai molemmista radoista videot, mutta en ole ladannut 70cm radasta videota lainkaan nettiin. Tässä postauksen lopussa on kuitenkin video 80cm radasta, ja alla vertailukohteena video meidän ensimmäisistä kilpailuista luokasta 80cm. Huomaatteko eroa? Minä ainakin huomaan itse kärsivällisemmän ratsastajan, joka osaa odottaa ponia eikä ratsasta niin hirveää vauhtia rataa läpi - sekä ponin, joka on saanut huiman määrän itseluottamusta ja varmuutta!

Meidän ensi viikkoon kuuluu paljon koulutreeniä. Tai mikä nyt sitten on paljon, itse treenaan keskiviikkona ja viimeistelynä lauantaina. Sunnuntaina on jännät hetket käsillä, sillä meillä on ensimmäiset koulukilpailut! Toivotaan että poni pysyy nahoissaan, sillä se ei ole koskaan nähnyt kouluaitoja. Ja toivotaan että minä muistan radan, sillä viimeisestä koulukilpailuista on aikaa kuutisen vuotta. Lähdetään ratsastamaan KN Specialin rata, joka on ainakin omasta mielestä mukava rata sillä siinä on paljon kaarevia uria. Loivat kiemuraurat sujuivat ainakin viime treeneissä hyvin, ja poikkirataleikkaalla tehtävä laukannostokin onnistui. Ei lähdetä havittelemaan minkään asteista menestystä, vaan voitetaan itsemme jos päästään hyväksytyillä prosenteilla ohjelma läpi. Parhaamme yritetään, ja sillä lähdetään liikkeelle :)

Adios amigos, palaillaan jälleen!

Julkaisu käyttäjältä Erika Hermunen.

Julkaisu käyttäjältä Erika Hermunen.